Hallitus piti torstaina pitkän palaverin, jossa tarkasteltiin Jyrki Kataisen ministeristön ensimmäisen puoliskon saavutuksia ja puitiin painopisteitä jälkimmäiselle. Rahapäätöksiä tehdään kolmen viikon kuluttua.
Kesällä 2011 pihtisynnytetty hallitus ei ole mikään rakkausavioliitto, mutta se on toimintakykynsä näyttänyt. Oppositio roolinsa mukaisesti ennustaa hallituksen kaatumista milloin mihinkin asiaan, mutta realismia on se, että nykyinen hallitus johtaa maata vielä maaliskuussa 2015.
Puoliväli- ja kehysriihi osoittavat, että samassa hallituksessa istumisesta huolimatta vasemmiston ja oikeiston profiloituminen on yllättävänkin voimakasta. Oikeisto menee kehysriiheen leikkauslistat edellä, vasemmisto painottaa malttia ja politiikan tekemistä ajassa.
Nykyinen hallitus johtaa maata vielä maaliskuussa 2015.
Velkaantumisen taittaminen kirjattiin hallitusohjelmaan ja sen on ilman muuta oltava tavoitteena. Mutta missä ajassa?
Velkalinjausta on tarkasteltava sitä vasten, aiheutetaanko tiukalla talouskurilla enemmän haittaa vai hyötyä. Suomella on tästä kokemusperäistä tietoa 1990-luvulta. Silloin korkeaksi päästetty työttömyys on edelleen täällä. Lyhytnäköiset säästöt ovat tulleet kalliiksi paitsi markoissa ja euroissa, myös tuhansina menetettyinä tulevaisuuksina.
Euroalueen talouskriisin myötä finanssipolitiikan vaikutuksesta talouteen on tullut myös kansainvälisen tutkimuksen aihe ja kiistelyn kohde. Erityisesti aiemmin tiukkaa linjaa vetänyt IMF on arvioinut näkemyksiään uudelleen ja varoittaa nyt kiristävän finanssipolitiikan taloutta supistavan vaikutuksen olevan taantumatilanteessa luultua suurempi. IMF:n tuoreet tutkimustulokset hermostuttivatkin EU:n budjettikomissaarin Olli Rehnin.
Voi tietysti kysyä, kuka on luullut ja mitä. Tästähän keynesiläiset taloustieteilijät ovat koko ajan varoittaneet.
Hallituksen velkalinjauksesta kiinni pitävien tavoitteena on säilyä luottoluokittajien silmissä parhaassa A-ryhmässä, säilyttää siis kolmen A:n luokitus. Britannia on tosielämän laboratorio siitä, ettei yksisilmäinen leikkauspolitiikka toimi tässäkään suhteessa. Viime sunnuntaina Moody’s pudotti sen AAA-kerhosta, koska talouden syöksykierre jatkuu – juuri leikkausten takia.
Suomenkin nykyisessä suhdannetilanteessa pahinta olisi kansalaisten ostovoiman tukahduttaminen sekä julkisen kulutuksen ja investointien vähentäminen.
Edelleen, aina vaan ja painokkaasti on kysyttävä, miksi hallitus toisensa jälkeen ei suhtaudu riittävällä vakavuudella harmaan talouden aiheuttamiin verotulojen menetyksiin. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat arvioiden mukaan vuosittain yli viiden miljardin verotulojen menetykset. Tämä hukkaputki on tukittava tehokkaammin ennen kuin aletaan puuhaamaan uusia leikkauslistoja tai ostovoimaa heikentäviä veronkorotuksia.
uutiskirje 