Kansanedustaja ja Vasemmistoliiton telakkatyöryhmän puheenjohtaja Kari Uotila vaatii hallitukselta nopeaa reagointia korealaisen STX-konsernin päätökseen myydä kaikki ulkomailla sijaitsevat omistuksensa. Helsingin telakan pääluottamusmiehenä työskennelleen Uotilan mielestä muuttunut tilanne avaa mahdollisuuden telakkateollisuuden uudelle alulle.
– Nyt jos koskaan on valtion vakavasti harkittava telakkateollisuuden tulevaisuuden turvaamista uusilla omistusjärjestelyillä. Valtiolla on nyt tilaisuus lähteä telakkateollisuuden ankkuriomistajaksi. Samalla on koottava laaja kotimainen rahoituskonsortio alan tueksi, Uotila sanoo.
Koko klusterin laboratorio
Koko klusterin kehitys pysähtyy, jollei ole telakoita, jotka ovat tuotekehityksen laboratorioita.
Uotila painottaa sitä, että Suomen meriklusteri ei tule toimeen ilman elinvoimaista telakkateollisuutta. Koko meriteollisuus kärsii, jos telakoiden annetaan hiljetä.
– Kun puhutaan meriteollisuudesta kokonaisuutena – moottoreista, potkurijärjestelmistä, hyttikonsepteista – niiden kaikkien kaikkien kehittäminen ja innovaatiot ovat tapahtuneet telakoiden kautta, hän sanoo.
– Koko klusterin kehitys pysähtyy, jollei ole telakoita, jotka ovat tuotekehityksen laboratorioita. Tarvitaan laboratorio, jossa järjestelmiä testataan, kehitetään ja otetaan käyttöön. Jos telakoita ei ole, muidenkin meriteollisuuden innovaatioiden kehittäminen vaarantuu.
Hän lähettää terveisiä elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.).
– Valtion on tässä tilanteessa otettava ohjat käsiinsä ja varmistaa alan tuomien työpaikkojen, osaamisen ja veroeurojen pysyminen kotimaassa, Uotila vaatii.
– Vaikka Vapaavuori onkin jo ilmoittanut, ettei tilanne vaikuta TUI-laivojen rahoitukseen, niin on valtion katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Tarvitaan sitoutunut ja toimintaa kehittävä omistaja. Olennaista jatkon kannalta on saada uusia tilauksia.
Nyt olisi ostettavaa
Uutinen STX:n myymisestä tuli julkisuuteen aamulla, mutta Uotila ehti vaatimaan jo keskiviikkona vappupuheessaan valtiota ankkuriomistajaksi telakkateollisuuteen. Hän sanoo, että ajatus on vanha.
– Olemme esittäneet samaan jo oppositiossa välikysymyksellä. Aiemmin se kuitattiin sillä, että kun mitään ei ole myynnissä, ei tarvitse miettiä, kuka ostaa tai ostaako valtio ja millä osuudella, hän sanoo.
– Mutta nyt, jos on telakka on ostettavana, pitää vakavasti miettiä, mikä on valtiovallan ja mikä muiden ankkuriomistajien rooli.
Hän toivoo kotimaista yksityistä pääomaa mukaan.
– Totta kai olisi hienoa, että myös yksityinen suomalainen pääoma näkisi telakkateollisuudessa tulevaisuudessa, kun kuitenkin on maailmanmainetta niin risteilijäosaamisessa kuin arktisessa osaamisessa. Ei telakkateollisuuden tarvitse olla auringonlaskun ala.
Venäläisomistusta?
Uotila toteaa, että ostajia ei välttämättä ole paljon tarjolla, mutta niitä voisi löytyä vaikkapa Venäjältä. Hän esittääkin, että yhteistyömahdollisuudet tulee kartoittaa selvittämällä venäläisten halukkuus sijoittaa suomalaiseen telakkateollisuuteen.
Hän muistuttaa siitä, että Helsingin telakasta on puolet venäläisomistuksessa
– Venäläiset ovat kiinnostuneita arktisesta osaamisesta. Heillä on myös isot tarpeet oman kauppalaivastonsa uusimiseksi. He haluavat tietysti tehdä mahdollisimman paljon omassa telakkateollisuudessaan ja käyttävät hyväkseen yhteistyötä esimerkiksi Helsingin telakan kanssa.
Uotila huomauttaa, että juuri nyt hallituksella ja Vapaavuorella on se hetki, jolloin Venäjälle pitää luoda suhteita telakkateollisuuden osalta, sillä maan teollisuusministeri ja yrityspuolen johto ovat vaihtuneet.
lehti 