Julkisten hankintojen kilpailutus on jatkuvasti esillä, varsinkin niiden epäonnistuessa.
Halvimman hinnan ei tarvitse olla kilpailutuksen ainoa mittari. Hankinnalle voi asettaa myös sosiaalisia kriteereitä. Ne voivat liittyä työllisyysmahdollisuuksien luomiseen pitkäaikaistyöttömille, vammaisille ja osatyökykyisille tai oikeudenmukaiseen palkkaukseen.
Kokemuksia tästä on saatu muun muassa Hollannista, kirjoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen projektisuunnittelija Nina Nykänen ja suunnittelija Eeva Mielonen THL:n blogissa.
Esimerkiksi Rotterdamissa kaikissa yli 15 000 euron hankinnoissa viisi prosenttia sen arvosta on käytettävä heikossa asemassa olevien työllistämiseen tai sosiaalisen kestävyyden lisäämiseen. Utrechtissa työllistettiin viime vuonna sosiaalisten kriteerien avulla 328 työtöntä.
Käynnissä olevalla EU:n hankintadirektiivin uudistuksella sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien huomioimista helpotetaan.
Nykäsen ja Mielosen mukaan sosiaaliset kriteerit hankinnoissa on Suomessa melko heikosti tunnettu ja hyödynnetty työkalu työllisyydenhoidossa. Kuitenkin Espoossa kehitetään ja sovelletaan sosiaalisia kriteerejä osana työllisyyspoliittista kuntakokeilua. Myös Oulu, Tampere, kuntayhtymät Carea ja Eksote ovat hyödyntäneet sosiaalisia kriteereitä hankinnoissa ja kehittävät toimintamalleja edelleen.
THL on julkaissut oppaan Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa.
uutiskirje 
