Kroatia tahtoo vakautta Balkanin niemimaalle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kroatia on heinäkuun 1. päivästä lähtien Euroopan unionin 28. jäsenvaltio. Jäsenyyden tavoittamiseksi Kroatia on kolmentoista vuoden ajan muuttanut lainsäädäntöään EU-kelpoiseksi, myös taloudessa.

– On esitetty arvioita, joiden mukaan Kroatiasta tulee uusi Kreikka tai Espanja, mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, suurlähettiläs Kresimir Kopcic kertoo Kroatian suurlähetystössä, Helsingissä.

Kopcic väittää, että Kroatia on kehittynyt entisen Jugoslavian alueen valtioista vauhdikkaimmin.

Hänen mukaansa Kroatian taloudellinen vakaus on seurausta Kroatian Kansallispankin toimista. Inflaatio oli viime vuonna hieman päälle 3,5 prosenttia: vertailun vuoksi Suomessa inflaatio kulki kolmen prosentin tienoilla.

Vastustajiakin löytyy

Neljän ja puolen miljoonan asukkaan kansasta 62 prosenttia suhtautuu myönteisesti EU:iin kesäkuun alun kyselytietojen mukaan. Kaksitoista eurokansanedustaa eli meppiä valittiin huhtikuussa. Mepit edustavat pääosin kahta suurinta puoluetta, sosiaalidemokraatteja ja kristillisdemokraatteja.

– Mukana on myös yksi Eurooppa-kriittinen meppi, Kopcic kertoo.

Viimeaikaisissa puheissa on ollut kroatialaisen Neven Mimican ehdokkuus Euroopan kuluttaja-asioista vastaavan komissaarin paikalle.

Työttömyys suurin ongelma

Suurin yksittäinen – ja yleismaailmallinen – ongelma Kroatiassakin on työttömyys. Noin 400 000 työtöntä muodostaa lähes 18 prosenttia työikäisistä.

– Toivomme EU:n myötä lisää ulkomaisia investointeja ja uusia yrityksiä, jotta työttömyyttä saataisiin vähennettyä, Kopcic kertoo.

EU:n helpottaessa kroatialaisten matkustusta entisestään varsinkin ICT-alan taitajat saattavat hakeutua muualle Eurooppaan. Massamuuttoa suurlähettiläs ei kuitenkaan odota. Ne, jotka ovat halunneet ulkomaille töihin, ovat sinne jo lähteneet.

– Meillä on perinteet hyvästä IT- ja ICT-alan koulutuksesta. Nyt vain täytyy hyödyntää opit kaupallisiksi innovaatioiksi.

Turismista suurimmat tulot

Turismi muodostaa 15 prosenttia Kroatian kansantuotosta. Kasvunvaraa on suurlähettilään mukaan 20 prosenttiin asti.

– Turismi on noussut nyt tasolle, mikä se oli ennen sotaa.

Suurimmat turistivirrat tulevat Saksasta ja Itävallasta. Slovenian kaksimiljoonaisesta väestöstä noin miljoona lomailee Kroatian rannikolla.

Suomalaisten turistien määrä on arvioiden mukaan tänä vuonna jopa 50 000.

Telakoita elvytetään

Kroatian laivanrakennusteollisuus on Suomen tapaan ollut kriisissä. Varustamoita on yksityistetty ja joitakin valtio on onnistunut pelastamaan.

– Laivateollisuus säilyy, mutta menetyksiltä ei voida välttyä, Kopcic arvioi.

Kroatian vienti suuntautuu 60-prosenttisesti EU:n alueelle. Koneiden lisäksi ulkomaille viedään kemianteollisuuden tuotteita. Palveluita ja logistiikkaa povataan kasvaviksi aloiksi maan keskeisen sijainnin vuoksi. Reitit Välimerelle ja Keski-Eurooppaan ovat sujuvat.

Suomeen Kroatia on rakentanut kaksi Viking Linen laivaa, jotka 23 vuoden jälkeenkin vielä seilaavat vesillä.

Eurovaluuttaan ei ole kiire

Kroatia toivoo EU:n tuovan lisää vakautta Balkanin niemimaalle.

– Viisi vuotta sitten liityimme NATO:oon. Sekin toi meille jo runsaasti vakautta, Kopcic toteaa.

Eurovaluuttaan ei suurlähettilään mukaan ole kiire. Paikallinen valuutta kuna palvelee vielä toistaiseksi, mutta tietoa ei ole, kuinka kauan.

Yhteistyö naapurivaltioiden kanssa sujuu. Afganistanissa Kroatialla on sotilaskoulu, jossa on koulutusasiantuntijoita balkanilaisista naapurimaista.

– Meillä on kokemusta pitkältä ajalta EU-prosessista ja sen vaatimista muutoksista. Haluamme olla EU:n jäseniksi pyrkiville naapurimaille avuksi, suurlähettiläs Kopcic kertoo.