Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo, että kysymys sijaissynnytysten rajoitetustakin sallimisesta on niin monitahoinen muun muassa hoitoon pääsyn rajanvedon suhteen, että sijaissynnytyskysymystä on syytä pohtia vielä perusteellisesti.
Henrikssonin mielestä mahdollinen jatkovalmistelu tulisi ratkaista seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Sijaissynnytys on järjestely, jossa sijaissynnyttäjä synnyttää toisen pariskunnan sukusoluista hedelmöitetyn lapsen ja antaa hänet näiden kasvatettavaksi. Tällä hetkellä hedelmöityshoitolaki kieltää hoitojen antamisen, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi.
Ennen vuotta 2007 sijaissynnytysjärjestelyt olivat Suomessa sallittuja.
Lisää tietoa kaivataan
Oikeusministeriö julkaisi viime vuonna asiasta arviomuistion, jossa esitettiin erilaisia sääntelyvaihtoehtoja sijaissynnytyskysymykseen. Niitä olivat nykyisen täyskiellon jatkaminen, sijaissynnytysten rajoitettu salliminen sekä sijaissynnytysten rajoitukseton salliminen.
Merkittävä osa arviomuistiota kommentoineista lausunnonantajista ei asettunut selkeästi minkään esitetyn sääntelyvaihtoehdon kannalle, mutta suuri osa suhtautui myönteisesti sijaissynnyttämisen rajoitettuun sallimiseen.
Moni lausunnonantaja katsoi silti, että ennen päätöksentekoa sijaissynnytyksistä tulisi olla saatavilla enemmän tutkimustietoa tai että asiassa tulisi seurata kansainvälistä kehitystä pidempään.
Hedelmöityshoitoihin perustuvat sijaissynnytykset ovat tällä hetkellä kiellettyjä kaikissa Pohjoismaissa. Selvityksiä asiasta on parhaillaan vireillä muun muassa Ruotsissa ja Islannissa.
uutiskirje 
