Yritysten paine vähentää henkilöstöään näkyy jatkuvasti lisääntyvinä yt-neuvotteluina.
Tämän vuoden alkupuoliskolla yt-neuvottelut ovat koskeneet noin 48 500 työntekijää, mikä on yli 31 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön johtaja Matti Tukiainen pitää tilannetta vakavana eikä usko, että käännettä parempaan on lähiaikoina odotettavissa.
– Henkilöstön vähennyspaineen taustalla on nähdäkseni kaksi isoa tekijää: eurokriisistä johtuva suhdannetaantuma sekä paperiteollisuuden ja ict-alan rakennekriisi.
Irtisanottujen määrä sen sijaan on vähentynyt viime vuodesta. Se on Tukiaisen mukaan pieni valonpilkahdus. Nyt liikutaan samoissa lukemissa kuin vuosina 2010 ja 2011.
Näyttää kuitenkin siltä, että irtisanomisuhan alaisista työntekijöistä irtisanotaan kokonaan vuosi vuodelta suhteessa enemmän kuin lomautetaan. Tukiainen peräänkuuluttaakin yrityksiltä edelleen malttia ja kykyä nähdä suhdannetaantuman yli.
– Olisi pyrittävä löytämään muita keinoja kuin irtisanomiset. Kun taantumasta päästään ohi, voi ammattiosaajista olla pula.
– Yrityksiltä voi odottaa myös moraalista vastuuta varsinkin, kun ne saivat lähes miljardin arvoisen lahjan yhteisöveroalennuksen myötä, Tukiainen muistuttaa.
Renesas Mobile ja Nokia kärjessä
Suurimpana irtisanojana toimialoista nousee jälleen metalliteollisuus, lähinnä Renesas Mobilen ja Nokian takia. Toiseksi eniten väkeä on irtisanottu informaatio- ja viestintäalalta. Siellä eniten työntekijöitä on vähentänyt TeliaSonera.
Suurimmat irtisanojat ovat alkuvuonna olleet Renesas Mobile (808 henkilöä), Nokia (609 henkilöä), TeliaSonera (312), Finnair (290) ja Itella (276). Itella on ilmoittanut myös eniten erillisiä yt-neuvotteluja. Yhtiössä ovat päättyneet alkuvuonna jo kahdeksat neuvottelut.
Yt-neuvottelujen alaisia henkilöitä on ollut eniten Stockmannilla (5 000), VTT:llä (2 800), TeliaSoneralla (2 080), STX:llä (2 000) ja SOK:lla (1 900). Niistä osassa on päädytty lomautuksiin tai neuvottelujen lopputuloksesta ei ole ilmoitettu.
Pörssiyhtiöiden osuus irtisanomisista on noin 42 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin aiemminkin.
Tukiaisen mielestä valtion olisi aika vauhdittaa taloutta täsmäelvytyksellä, esimerkiksi korjaamalla homekouluja ja rakentamalla asuntoja kasvukeskuksiin. Tässä tilanteessa myös tavoitetta vähentää budjettialijäämää voisi hänen mielestään hieman lykätä.
– Edelleen tarvittaisiin laajapohjainen tuloratkaisu, jossa huomioidaan viennin kilpailukyky mutta myös ostovoima, jotta kotimainen kulutus ei jäädy.
uutiskirje 
