Tulottomia kotitalouksia on Suomessa nyt kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, kertoi Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Seinäjoella keskiviikkona.
Tulottomilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden toimeentulo perustuu yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jos taloudessa asuu alaikäisiä lapsia, tuloina voivat olla myös lapsilisä ja elatustuki. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.
– Tämän vuoden alussa tulottomia kotitalouksia oli maassamme 20 757. Valtaosa näistä on yksin asuvien talouksia, Honkanen kertoi.
Hänen mukaansa uutena ilmiönä on havaittavissa ”pitkäaikaistulottomuus”. 63 prosentilla tulottomista ei ollut tuloja myöskään viisi vuotta sitten.
– Tulottomuus merkitsee köyhyyttä: asumistuki ja toimeentulotuki yhdessä jäävät suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle, Honkanen totesi.
Tulottomien määrä on kymmenen vuoden seurannan aikana kasvanut. Vuonna 2003 tulottomia kotitalouksia oli noin 8 000.
– Todennäköinen syy tulottomuuden lisääntymiseen ovat työttömyysturvan karenssit ja sanktiot, Honkanen arvioi.
Työmarkkinatuki lakkautettu 50 000:lta
Vuodesta 2006 alkaen työmarkkinatuki on voitu lakkauttaa kokonaan, jos työmarkkinatuen saaja ei noudata työvoimaviranomaisten määräyksiä ja työmarkkinatukea on maksettu yli 500 päivää. Vuoteen 2012 mennessä tällä perusteella oli tehty lähes 50 000 päätöstä työmarkkinatuen lakkauttamisesta.
– Toinen syy tulottomuuden kasvuun on työmarkkinatuen epääminen nuorilta, joilla ei ole koulutusta tai jotka eivät hakeudu koulutukseen. Tulottomien rekisterissä tämä näkyy piikkinä 20–25 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Sosiaaliturva jo vastikkeellista
Honkasen mukaan Suomen sosiaaliturvassa on jo nyt varsin paljon vastikkeellisuutta.
– Työttömyysturvan saajan on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Kieltäytyminen työnhausta, koulutuksesta tai työvoimaviranomaisten palveluista johtaa yleensä sanktioihin tai työttömyysturvan menetykseen. Myös toimeentulotuessa on sanktioita.
– Sanktioilla on usein ei-toivottuja vaikutuksia, jotka lisäävät syrjäytymistä. Työttömyysturvaa vailla oleva henkilö jää todennäköisesti työvoima- ja koulutuspalvelujen ulkopuolelle, Honkanen totesi.
uutiskirje 
