Yliopistossa samaa työtä samalla nimikkeellä tekevät tutkijat ovat eriarvoisessa asemassa, sanoo Tieteentekijöiden liitto.
”Työnantaja ottaa mielellään vastaan sekä työsuhteisten tutkijoiden että apurahatutkijoiden työn tulokset, julkaisut ja ulkopuolisen rahoituksen, mutta tutkijoiden edut ja velvoitteet poikkeavat toisistaan. Yliopistot saavat merkittävän hyödyn apurahatutkijoiden työstä: he tuottavat vähintään kymmenesosan yliopiston vuosittain julkaisemasta tutkimuksesta”, liitto toteaa keskiviikkona julkistamassaan kannanotossa.
Osa yliopistoista ja tiedekunnista vaatii apurahalla työskenteleviltä tutkijoilta yleiskustannuslisää, työhuonevuokraa, opetusta tai muuta työpanosta vastineeksi mahdollisuudesta työskennellä yliopiston tiloissa ja saada tutkijoille kuuluvia palveluja.
– Näin uuden lukuvuoden alkaessa on syytä muistuttaa, että apuraha on kuitenkin vastikkeetonta rahoitusta ja tarkoitettu vain itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn eli oman tutkimuksen tekemiseen. Opetus- ja hallinnollisista töistä tulisi aina maksaa erikseen palkkaa, huomauttaa Tieteentekijöiden liiton nuorten tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja Ulla Aatsinki.
Kolmasosa tekee työtä ilman korvausta
Tieteentekijöiden liiton nuoremmille tutkijoille tekemän kyselyn mukaan kolmasosa vastanneista apurahalla työskentelevistä tutkijoista teki laitokselle tai oppiaineelle hallinnollisia, opetuksellisia tai tutkimuksellisia töitä ilman rahallista korvausta ja joka kuudes ei ollut saanut erillistä korvausta opetuksesta.
Saman kyselyn mukaan apurahalla työskentelevien tutkijoiden tulot olivat pienimmät ja epävarmimmat. Nähtävissä on myös sukupuolivinouma, sillä apuraha näyttäisi olevan naisille tyypillinen rahoitusmuoto.
Verottajan ohjeen mukaan työnantaja ei voi teettää samaa työtä samalla nimikkeellä samanaikaisesti sekä apurahalla että työsuhteisena vaan se on työtä, josta tulee maksaa palkkaa. Tässä mielessä yliopistojen käytänteet muistuttavat harmaan työn teettämistä.
Tieteentekijöiden liitto korostaa yhteiskuntavastuunsa kantavan yliopiston teettävän saman työn työsuhteisena. Työsuhteinen väitöskirja- ja post doc -tutkimus olisi sekä tutkijoiden, yliopistojen että koko yhteiskunnan etu, sillä työsuhteinen tutkimustyö merkitsee sitoutuneempaa henkilökuntaa ja pidempiä työuria.
Yli 90 prosenttia kaikista liiton kyselyyn vastanneista nuoremmista tutkijoista ilmoitti työskentelevänsä mieluummin työsuhteessa.