Skitari, rapatuikki ja rautakala nimillä kansan suussa kulkeva kolmipiikki kestää hapettomuutta verrattain hyvin. Tämä tulee ilmi filosofian maisteri Lotta Leveelahden ensi perjantaina Turun yliopistossa tarkistettavasta väitöskirjasta.
Piikkikalojen selviytymistä seurattiin akvaariokokeissa, joissa veden happipitoisuus oli neljänneksen tavallista alhaisempi. Leveelahden mukaan normaalihappiseen veteen siirrettyä kalat uivat virkeästi jo toisena päivänä.
Kotimaisista kaloista Leveelahden mukaan parhaiten hapettomuudesta selviää parhaiten ruutana. Lohikalat vaativat hapekasta vettä selviytyäkseen.
Vähähappisuuden ja lämpötilan muutoksen aiheuttamia vaikutuksia tutkittiin sekä yksilö- että solutasolla. Malliorganismeina käytettiin eri kalalajeja sekä kaloista peräisin olevia solulinjoja. Saatua tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa eri kalalajien sopeutumismahdollisuuksia ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan vesien lämpiämiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen.
Kolmipiikki vaikuttaa vähäpätöiseltä, mutta monilukuisuudessaan se edustaa huomattavaa osaa Itämeren kalojen biomassasta. Se on useiden petokalojen saalislaji. Esimerkiksi osa hauista on erikoistunut piikkikalan saalistukseen.
Leveelahden mukaan kolmipiikin kuten monen muunkaan kalalajin paino-osuutta Itämeressä on tutkittu vähän. Keväällä ja kevätkesällä rantavesissä viihtyvä kolmipiikki on kuitenkin niin monilukuinen, että sen merkitystä ekosysteemille ei voi aliarvioida. Sympaattinen, rantavedessä pyrstöään sivuttain pitävä kala lienee lähes kaikille suomalaisille tuttu.
Aggressiivinen otus
Pienestä koostaan huolimatta kolmipiikki on Leveelahden mukaan aggressiivinen laji. Koiras puolustaa useimmiten hiekkapohjalle rakennettua pesää sinnikkäästi. Kutuaikaan koiraat erottaa naaraista punaiseksi värjääntyneestä vatsasta
Vaatimatonta kolmipiikkiä esiintyy laajalti lauhkean vyöhykkeen vesissä pohjoisella pallonpuoliskolla. Atlantin ja Tyynenmeren rannikkovesien ohella sitä tavataan Itämeressä sekä järvissä ja lammissa. Suomessa kolmipiikkejä esiintyy kaikkialla merenrannikolla ja lisäksi pohjoisen Lapin suurissa järvissä.
Itämeressä kolmipiikki kasvaa noin viiden senttimetrin mittaiseksi. Leveelahden mukaan järvistä on tavattu yli kymmensenttisiäkin yksilöitä.
Itäisellä Suomenlahdella vielä 1930-luvulla kolmipiikeistä valmistettiin keittämällä öljyä, jota on käytetty vernissan valmistukseen. Perimätiedon mukaan saaristossa öljyä on käytetty myös valaisimien polttoaineena.