Vakaus houkuttaa datakeskuksia Suomeen
Hallitus on sitoutunut edistämään tietoliikennekaapelia Suomesta Saksaan.
– Tällä hetkellä meidän tietoliikenneyhteytemme kulkevat Ruotsin kautta. Itämeren kaapeli olisi uusi reitti Eurooppaan ja sellaisena merkityksellinen, asunto- ja viestintäministeri Piia Viitanen kertoi tiedotustilaisuudessaan tiistaina.
Vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi: Joko 6-8 kuituparin tai 48 kuituparin kaapeli. Yhdellä kuituparilla voidaan hoitaa koko nykyinen Suomen kansainvälinen tietoliikenne. Valtioneuvoston kanslian päätettävänä on, kumpi vaihtoehto rakennetaan. Päätös on luvattu lokakuun aikana.
Toinen suurhanke, Koillisväylälle rakennettava kaapeli toisi suoran yhteyden Aasiaan. Hanke sai alkunsa Venäjän entisen viestintäministerin yhteydenotosta ja aloitteesta kahdenkeskisiin neuvotteluihin.
– Koillisväylän kaapeli on teknisesti hyvin haastava toteutettavaksi, koska arktisen alueen rakentamiskokemusta ei ole, liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola kertoo.
Poliittisestikin hanke on vaativa, sillä siihen kytkeytyvät suurvallat, Venäjä ja eurooppalaiset toimijat. Kahdenvälisiä keskusteluja jatketaan ministeritasolla venäläisten kanssa.
Karkea arvio Koillisväyläkaapelille on Ristolan mukaan runsaat 700 miljoonaa euroa.
Datakeskukset arvostavat Suomen vakautta
Suomi kiinnostaa suuria datakeskuksia sijaintinsa vuoksi.
Ristolan mukaan datakeskukset eivät sellaisinaan työllistä kovin paljon, vaikka suuria laitoksia ovatkin. Facebookin datakeskus on pinta-alaltaan neljä hehtaaria.
– Rakennusvaiheessa datakeskus työllistää satoja työntekijöitä, mutta ylläpitovaiheessa vähemmän, Ristola selvittää.
Sen sijaan datakeskuksien ympärille rakentuu elementtejä, joilla on työllistävä vaikutus. Suomeen on mahdollisuus sijoittaa parikymmentä erittäin suurta datakeskusta.
Ristolan mukaan Suomi houkuttaa datakeskuksia ilmastollaan, joka mahdollistaa halvan jäähdytyksen koneille.
– Meillä on osoittaa metsäteollisuudelta vapautuneita kiinteistöjä, joissa valtakunnan sähkönsyöttö saadaan kahdesta suunnasta. Sähkön varma saanti ja pitkäaikainen hinnanmuodostus ovat tärkeitä datakeskuksille, Ristola kertoo.
Muita tärkeitä seikkoja ovat Suomen poliittisesti vakaa ilmapiiri, vakaa maaperä ilman maanjäristyksiä ja läheisyys Venäjään. Lisäksi Suomi on neutraali maa, jonne voi sijoittaa tietoa, jotka herättäisivät joissakin muissa maissa epäluuloa. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina.
– Jos saamme Koillisväylälle kaapelin, olemme Aasiasta muutaman millisekunnin päässä. Isojen toimijoiden visioissa on, että he pystyisivät Suomesta tai Ruotsista tarjoamaan palveluja niin Venäjälle, Aasiaan ja keskiseen Eurooppaan, Ristola summaa.
Kuva Tiina Tenkanen
uutiskirje 
