Kuntien määrä herätti eripuraa
Suurimmat näkemyserot puolueiden välillä tulivat esille keskustelussa, tuleeko kuntia yhdistää väkipakolla vai ei.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) väläytti Kuntaliiton järjestämässä paneelikeskustelussa, että kuntien määrä olisi hyvä saada ”reilusti alle sadan”.
– Jos Suomessa olisi vain 70 kuntaa, meillä ei olisi enää kuntalaisten itsehallintoa. Perustuslaki lähtee siitä, että meillä on tilaa myös maakunnallisille ratkaisuille, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) totesi.
Hän ennakoi, ettei nykyinen hallitus ehdi tehdä kuntaliitoksia. Nyt tehtävät päätökset jäävät seuraavan hallituksen harteille.
Yhden luukun malli Virosta
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) näki erityisen tärkeänä tietojärjestelmän, josta kansalainen saisi kaiken tarvitsemansa tiedon julkisista palveluista. Ajanvaraus terveyskeskukseen tai vaikkapa yhteydenpito koulukuraattoriin kävisi samasta palveluportaalista.
– Virossa on yhden luukun järjestelmä on ollut käytössä jo 20 vuotta. He ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä kanssamme, jotta mekin saisimme samanlaisen systeemin, Kiuru kertoi.
Ylipäätään kunnille perättiin yhtenäisiä ohjelmaratkaisuja, jotka aikaa myöten säästäisivät varoja.
Hyviä käytäntöjä on jo
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ehdotti palvelujen viemisen lähemmäs kuntalaisia esimerkiksi terveyskioskein.
– On syytä ottaa käyttöön hyväksi todetut käytännöt. Eri puolilla Suomea on onnistuttu palvelujen saatavuudessa sekä säästöissä, Tynkkynen kehui.
Esimerkkeinä hän mainitsee Imatran lastensuojeluyksikön säästöt ennaltaehkäisevän työn ansiosta sekä lähidemokratian toteuttamisen Rovaniemellä.
Rakennemuutos mausteena talousongelmissa
Julkisuudessa Kouvolan, Oulun ja Salon alueiden ongelmat on katsottu seuranneen epäonnisista kuntaliitoksista.
Salossa 4 000 asukasta joutui työttömäksi Nokian lopetettua tehtaansa. Voikkaan ja Myllykosken paperitehtaat Kouvolassa suljettiin. Oulussa yli 2 000 nokialaista irtisanottiin ja yhteisöverot putosivat 40 miljoonaa muutamassa vuodessa.
– On kohtuutonta, että näiden alueiden ongelmat kytketään kuntaliitoksiin. Eivät kuntaliitokset ole sotkeneet alueiden talouksia, vaan teollisuuden rakennemuutos, joka kunnissa on käynnissä, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne muistutti.
Tapani Tölli huomautti, ettei jättisäästöjäkään ole syntynyt.
– En ole kuntaliitoksia vastaan. Mutta nyt jättikunnissa, joita yritetään tehdä, menopuoli ei tule olemaan hallinnassa, Tölli ennakoi.
Kuva Tiina TenkanenKuva Tiina Tenkanen