Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen maalailee kuntiin rajuja henkilöstöleikkauksia. Jalosen mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kunnille asettama kahden miljardin euron säästötavoite vastaa 40 000 ihmisen työpanosta.
– Tämä voi tarkoittaa rajuja leikkauksia henkilöstökuluihin. Puhutaan samantasoisista luvuista kuin 1990-luvun laman aikoihin, sanoi Jalonen Kuntamarkkinoiden yhteydessä järjestetyssä työmarkkinaseminaarissa.
Tähän asti kunnat ovat karsineet henkilöstömenoja jättämällä vapautuvia työpaikkoja täyttämättä. Tämä ei Jalosen mukaan riitä enää, vaan tarvitaan rakenteellisia sopeutustoimia, jotka toteutetaan pakallisesti sopimalla.
Jalosen mukaan paikallista sopimista tulee lisätä vahvasti, sillä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on laajalti, mutta niitä käytetään vähän. Syyksi hän katsoo palkansaajajärjestöjen haluttomuuden.
– Joillakin paikkakunnilla on jopa järjestöpäätöksillä kielletty paikallisten sopimusten tekeminen, Jalonen paheksui.
”Irtisanomissuoja jäykistää”
Jalonen arvosteli myös kunnan työntekijöiden viiden vuoden työsuhdeturvaa kuntaliitosten yhteydessä. Asiasta päätettiin aikoinaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä.
Kunta-alan erityinen irtisanomissuoja vaikeuttaa hänen mukaansa välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja jähmettää paikallista sopimista.
Kasautunut paine rakenteellisiin uudistuksin on nyt purkautumassa, Jalonen arvioi. Ensi keväänä päättyy kuntien ja kuntayhtymien 52 000 työntekijää koskeva viiden vuoden irtisanomissuoja.
Kunta-alan sopimusneuvottelut käynnistyivät
Neuvottelut keskusjärjestöjen Työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamiseksi kunnissa käynnistyivät maanantaina. Vaikka keskusjärjestöratkaisua on luonnehdittu erittäin maltilliseksi, se on kuitenkin kova kustannuslisä kuntataloudelle.
Keskusjärjestösopimukseen sisältyvät palkankorotukset merkitsevät Kuntatyönantajien laskelmien mukaan noin 260 miljoonan euron kustannuslisää kunnille ja kuntayhtymille.
Jalosen mukaan keskusjärjestösopimus on hyvin pelkistetty. Kuntasopimuksissa on myös alakohtaisia kehitystarpeita. Mikäli niistä koituu kustannuksia, ne tulee sisällyttää keskusjärjestöratkaisun palkankorotusraamin sisään, Jalonen korosti.