”Jos liitoksiin tulee vauhtia, ongelma katoaa”
Kuntatyönantaja moittii, että kuntaliitoksiin kuuluva viiden vuoden työsuhdeturva jähmettää paikallisen sopimisen. Työnantajan sopeutuskeinoksi jäävät loppukädessä lomautukset.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo, että työnantajapuoli lopettaisi suoja-ajoista jankuttamisen.
– Ensinnäkään kaikissa kunnissa ei olla suoja-ajan piirissä, hän tähdentää.
Kuntatyönantajan mukaan suoja-ajat hidastavat uusia kuntaliitoksia. Eloranta huomauttaa, että suoja-aika jatkuu, kuten hallitusohjelmassa on sovittu.
Seuraavan hallituksen linjaukseen hän ei ota kantaa.
– Mutta mitä nopeammin kuntien rakennemuutos saadaan aikaiseksi, sen vähemmän uusia suoja-aikoja tulee. Rakennemuutos pitäisi tehdä rivakasti ja määrätietoisesti ja mahdollisimman pitkälle kuntoon.
Tällä tavoin päästäisiin Elorannan mukaan eroon kuntatyönantajan moittimasta suoja-ajan ketjuuntumisesta.
Vetkuttelua jatkunut liki 20 vuotta
Hallituksen rakennepaketissa patistellaan 12 kaupunkialuetta liitoksiin lähikuntien kanssa. Elorannan mukaan se on tervetullutta.
Hän odottaa, että muutkin kunnat laittaisivat vauhtia liitoshankkeisiin.
– Tässä on kohta 20 vuotta käyty tätä yhtä kuntauudistusta. Nyt olisi hyvä hetki laittaa tämä kerralla kuntoon ja päästää kuntatyöntekijät tekemään oikeaa kuntalaisia palvelevaa työtä ainaisten liitoselvitysten sijaan, Eloranta kärjistää.
Eläköityminen auttaa rakenneuudistuksessa
Hallituksen rakennepaketin mukaan kuntien velvoitteiden purku vähentää kuntien henkilöstöä jopa 20 000:lla vuosien 2014–2017 aikana.
Elorannan mukaan viiden vuoden suoja-aika ei ole este rakennemuutokselle.
– Kunnista jää vuosittain eläkkeelle 16 000-17 000 ihmistä vuosittain. Lisäksi määräaikaisuuksia päättyy. Ne jo vastaavat tuota tavoitetta.
Enemmän Eloranta on huolissaan, kuinka kunnat selviytyvät kuntalaisille luvatuista palveluista väen vähetessä.
Hallituksen työryhmissä pohditaan paraikaa, mitä velvoitteita kunnilta voitaisiin ottaa pois. Elorannan mielestä valmistelua tulisi laajentaa valtion ja kuntasektorin yhteiseksi, jotta kentälle löydetään hyvät toimintamallit.
– Kun suunnitelmat täsmentyvät, valtion, kuntatyönantajan ja kuntien palkansaajajärjestöjen on syytä istuutua yhteen pöytään. Siinä pitäisi katsoa läpi, kuinka muutokset toteutetaan ja mitä ne merkitset kuntalaisille.
Suoja-aika päättyy 27 kunnassa
Kuntaliiton tietojen mukaan kuntien henkilöstön työsuhteiden viiden vuoden suoja-aika päättyy ensi vuoden alussa seuraavissa kunnissa:
Alajärvi, Eura, Huittinen, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Kaarina, Kauhava, Kemiönsaari, Kokkola, Kouvola, Kurikka, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Masku, Mänttä-Vilppula, Naantali, Pöytyä, Raasepori, Rauma, Rusko, Saarijärvi, Salo, Seinäjoki, Siikalatva ja Ylöjärvi.
Näiden kuntien palveluksessa työskentelee yhteensä liki 53 000 työntekijää ja viranhaltijaa.
Kouvolan kaupunki on ilmoittanut vähentävänsä 600 työntekijää. Myös Salon ja Rauman kaupungit ovat menettäneet teollisia työpaikkoja ja kuntaverotuottoja, joten yt-neuvottelut alkanevat niissäkin.
Päättymässä ollut suoja-aika jatkuu uusien liitosten takia Lappeenrannassa, Lohjalla, Oulussa, Sastamalassa ja Savonlinnassa.