– Jotta ikäpolitiikassa ja tuoreessa vanhuspalvelulaissa asetettu tavoite ikäihmisten asumisesta mahdollisimman pitkään kotona toteutuu, on kotiin turvattava riittävät palvelut. Ilman niitä puhe kotihoidon auvoisuudesta muuttuu ylistämällä alistamiseksi, sanoo Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö.
Kivistö puuttui ikääntyvien kotihoitoon ja asuntotilanteeseen puhuessaan Helsingissä Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry:n vuosijuhlassa Helsingissä tiistaina.
Kesällä voimaan tulleen vanhuspalvelulain yhtenä lähtökohtana on pyrkimys mahdollistaa iäkkään ihmisen asuminen mahdollisimman pitkään kotona.
Kun ympärivuorokautisessa laitoshoidossa oli vielä viisi vuotta sitten noin kuusi prosenttia yli 75 vuotiaista, on tavoitteena pienentää osuus puoleen, noin kolmeen prosenttiin. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu ja 65–75-vuotiaiden määrä lisääntyy kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Heidän yhteenlaskettu määränsä kasvaa reilut puoli miljoonaa vuoden 2010 noin 900 000:sta.
– Kotona asuminen on varmasti hyvä ratkaisu niille, joille se on todellinen vaihtoehto. Tutkimusten mukaan se on sitä yhä useammalle ja yhä pidempään. Useimmat vanhukset varmasti toivovatkin voivansa olla kotona mahdollisimman pitkään.
Kotiin tarjottavien palvelujen ohella toinen kotona asumisen edellytys on Kivistön mukaan asunnon varustus ja soveltuvuus myös niille meistä, joiden toimintakyky on heikentynyt.
– Kotien tekemisessä esteettömiksi ja ikääntyville soveltuviksi on paljon tehtävää. Vanhemmista kerrostaloista puuttuvat usein hissit ja ikä tuo omia hankaluuksiaan portaissa liikkumiseen.
Esteettömiksi rakennettuja asuntoja on nykyisin vajaa 300 000. Esteettömien asuntojen rakentaminen ja vanhojen asuntojen korjaaminen esteettömiksi olisi Kivistön mukaan oivallinen elvytyskohde.
uutiskirje 
