”Valtio on samassa jamassa kuntien kanssa”
Kunnat ovat joutuneet ennakoitua nopeampiin ja vaikeampiin talousongelmiin, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen selvitti Keskuskauppakamarin ja Kauppalehden järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona.
– Arvioiden mukaan kuntien talous olisi pitänyt olla viime vuonna tasapainossa, mutta vain joka kolmannen kunnan talous ylti siihen, Virkkunen toteaa.
Hän ennakoi tulevien vuosien olevan kunnille vieläkin vaikeampia. Kaikkiaan 108 kuntaa haki valtion osuuksien harkinnanvaraista korotusta, myös suuret kaupungit.
Kuntien lainanotto on kiihtynyt. Viime vuonna kunnat ottivat lisää lainaa 1,5 miljardia euroa.
– Kirjanpidon mukaan kuntien talous oli viime vuonna historian heikoin, Virkkunen sanoo.
Valtio sälytti 4,7 prosentin alijäämästään puolet kuntien säästettäväksi, johon nyt vastataan kuntien tehtäviä karsimalla ja tehostamalla työtä. Samalla valtio leikkaa avustuksiaan kunnille oman velkaantumisensa vuoksi.
– Valtio on samassa jamassa kuin kunnatkin, sillä verotuotot eivät ole viime vuonna kasvaneet, Virkkunen muistuttaa.
Laskelmien mukaan valtionavustukset muodostavat noin 20 prosenttia kuntien tuloista. Tosin kuntakohtaiset erot ovat tässä suhteessa suuret.
Kunnallisveroista muodostuu 47 prosenttia tuloista, toimintatuotoista 25 ja kiinteistöveroista 4 prosenttia.
Menoista suurimmat ovat sosiaali- ja terveyspuolen kulut 47 prosentilla sekä opetus- ja kulttuuritoimen kulut 28 prosentilla. Virkkusen mukaan peruskoulu ja terveyskeskus ovat kuntalaisten mielestä tärkeimmät palvelut.
Lisää ehdotuksia kaivataan
Ministeriöt ovat tällä viikolla jättäneet ehdotuksena kuntien tehtävien karsimiseksi. 535 lakisääteisestä tehtävästä ja 974 velvoitteesta ollaan valmiita karsimaan suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta.
– Puolustusministeriön osalta lakkautettavia tehtäviä on kaikkein vähiten, Virkkunen huomauttaa.
Virkkunen toivoo vielä lisää ehdotuksia. Myös yksittäisillä kansalaisilla on mahdollisuus tehdä ehdotuksia kuntien tehtävien karsimiseksi ministeriön nettisivuilla.
– Miljardin euron kattamiseksi on suunniteltu mentäväksi vuoden 2005 palvelujen tasolle. Silloinkin meillä oli hyvin toimivat kunnat ja hyvä järjestelmä.
Kaupungit keskeisessä asemassa
Kuntauudistuksesta Virkkunen kertoi painopistealueiden olevan kaupunkiseuduissa.
– Kuntatalouden ja kansantalouden kannalta on kaikkein keskeisin kysymys, miten kaupunkiseuduilla voidaan uudistaa rakenteita ja toimintatapoja.
Tarvittaessa asetetaan erityisselvittäjät tämän syksyn aikana kaikille isoimmille kaupunkiseuduille. Selitykset ovat Virkkusen mukaan käynnistyneet hyvin.
Valtio tarjoaa kunnille yhdistymisavustuksia, mahdollisuutta ICT-konsultointiin.
– Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus tähtää selkeämpään, läpinäkyvään järjestelmään, Virkkunen kertoo.
Lokakuussa pyritään saamaan lausuntokierrokselle kuntakohtaiset koelaskelmat ja keväällä hallitus antaa esityksen uudesta valtionosuusjärjestelmästä.
lehti 