– Kalatalous on elintarviketeollisuuden ainoa elinkeino, jonka päästöt ovat miinusmerkkiset, Ranta-aho alleviivaa.
Kalatalouspäällikön mukaan millään muulla eläintuotannon alalla ei päästä samaan hyötysuhteeseen kuin kalankasvatuksessa.
– Puolellatoista kilolla rehua saadaan kilo filettä.
Keskustelu kalankasvatuksesta ryöpsähti käyntiin jälleen, kun ympäristöministeriön ympäristöneuvos Hannele Nyroos esitti, että kalankasvatus tulisi siirtää pois huonokuntoisilta vesialueilta kuten Saaristomereltä. Nyroos kertoi näkemyksistään Turun Sanomissa viime viikolla.
Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Anu-Maria Sandelin ärähti vastaan maanantaina. Sandelinin mukaan kalanviljelyn lähtö Saaristomereltä olisi uhka koko elinkeinolle, koska kalan saatavuus heikentyisi merkittävästi. Suomalaiset syövät pääosin, 80 prosenttia, tuontikalaa.
Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat valmistelemassa suunnitelmaa vesiviljelyn sijainninohjaukseksi. Ranta-ahon mukaan kirjolohi- ja siikaviljelmiä ei niin vain siirretä ulommaksi merelle matalalta ja sokkeloiselta Saaristomereltä. Kalatalousjohtaja muistuttaa, että laitoksilla on lailliset voimassa olevat sijoitusluvat.
Nyrooskin myönsi, että ratkaisuvalta on kalanviljelijöillä itsellään. Ympäristöneuvoksen mukaan ohjeistuksella pyritään ohjaamaan erityisesti uusien viljelylaitosten sijaintia ulommas merelle.
Sandelin sanoi, että Suomessa ei ole tekniikkaa, joka mahdollistaa kasvatusaltaiden sijoittamisen ulkomerelle.
Kuormitus vähentynyt roimasti
Kalanviljelyn ravinnekuormitus Saaristomereen on vähentynyt merkittävästi ruokintatekniikan ja rehujen kehityksen myötä. 1990-luvun alusta kuormitus on pudonnut 70 prosenttia.
Saaristomerellä kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta kolme ja typen kaksi prosenttia. Kasvattamot aiheuttavat kuitenkin paikallista haittaa, kun vesi haisee ja samenee.
Ministeriöt pyrkivät löytämään ympäristön kannalta kestäviä sijoituspaikkoja uusille viljelylaitoksille ja haluavat laitosten keskittämistä suurempiin yksiköihin. Saaristomerellä toimii nyt yli 50 laitosta, joilla on noin 20 omistajaa. Keskittämisellä saadaan aikaan säästöjä kasvattajille aiheutuneista polttoainekustannuksista.
Rehuomavaraisuutta lisättävä
Ranta-ahon mukaan kasvattamoilla käytettävän rehun omavaraisuutta tulee nostaa. Jos kassikalat ruokitaan Itämerestä pyydettävällä kalalla, samalla merestä poistuu ravinteita. Tällä hetkellä pääosa rehun raaka-aineesta kalastetaan Atlantilla.
Kalatalouspäällikön mukaan Itämerestä pyydettyyn rehuun siirtyminen merkitsisi kalanviljelylle asetettujen ravinteiden päästötavoitteiden alittumista puolitoistakertaisesti.
lehti 