Suomessa iso työsuojelun vaalisyksy
Palkansaajia edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY kritisoi komissiota siitä, että sen toimet uhkaavat työntekijöiden vähimmäissuojelua.
EAY:n hallituksen varajäsenen Markus Penttisen mukaan sekä työnantajat että työntekijät haluaisivat uuden työsuojelustrategian.
– Komissio on yleensä antanut muutaman vuoden välein puitteet työsuojelutoiminnalle EU-tasolla. Nyt sitä on venytetty ja vanutettu parin vuoden ajan eli se on jo reippaasti myöhässä, Penttinen ihmettelee.
– Jos ei ole strategiaa, ei ole käytäntöä eli ei tule direktiivihankkeitakaan.
Pentikäinen muistuttaa, että työsuojelu kaipaa kehittämistä, koska teknologiat, kemikaalit ja muut vastaavat asiat kehittyvät koko ajan.
– Tulee myös uusia työtapoja ja ammatteja rajua tahtia. Ei voi olla niin, että työsuojelua ei päivitetä kehityksen mukana. Koko asia on kuitenkin heitetty käytännössä pakastimeen.
Komission toimien taustalla on EU-tason lainsäädännön yksinkertaistamishanke.
– Hallinnollisen taakan vähentämisen nimissä on sanottu, ettei työsuojeluesityksiä tulisi. Jos työsuojelu pidetään ennallaan viisi vuotta, asiat vanhenevat käsiin.
Suomessa valitaan 7 000 työsuojeluvaltuutettua
Suomessa valitaan tänä syksynä tuhansille työpaikoille työsuojeluvaltuutettu.
Työsuojelun yhteistoiminnan ja samalla työsuojeluvaltuutettujen toimikausi ovat päättymässä 7 000:lla teollisuuden, kuntien ja palvelualojen työpaikalla.
– Me puhumme isosta vaalisyksystä, koska kunnatkin ovat mukana. Siellä valtuutetut valitaan neljän vuoden välein, kun muualla valtuutettujen kausi on yleensä kaksi vuotta, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka Mäkeläinen.
Työsuojelun valvontalain mukaan kaikille yli kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Mäkeläisen mukaan näin ei aina tehdä.
– Työelämä on sellaista, että jos yrityksessä on töissä 15 ihmistä, työntekijätkään eivät aina vaadi työsuojeluvaltuutetun valintaa.
Jos valtuutettua ei ole valittu, kyse on Mäkeläisen mukaan ollut yleensä tiedonpuutteesta tai siitä, että työntekijät eivät ole järjestäytyneet.
Myös työturvallisuuslaissa on säädetty työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työpaikan työturvallisuutta. Lakia sovelletaan myös niillä työpaikoilla, joita työsuojelun valvontalain säännökset eivät koske.
uutiskirje 
