Vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne ihmettelee selkeää epäkohtaa aikuiskoulutustuen maksatuksessa. Henkilö, joka asuu Suomessa, mutta on ollut vuosia töissä Ruotsissa, ei saa kummastakaan maasta aikuiskoulutustukea.
Torstaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Kalliorinne haluaa selvittää tällaisten henkilöiden asemaa aikuiskoulutustuen osalta. Heitä on erityisesti Suomen ja Ruotsin rajalla Pohjois-Suomessa.
– Kun 14 vuotta Ruotsissa työelämässä ollut Suomen kansalainen hakee aikuiskoulutustukea kehittääkseen ammattitaitoansa ja saa Koulutusrahastolta kielteisen päätöksen, niin jossain on oltava virhe, Kalliorinne kertoo tuntemastaan tapauksesta.
Rajaseudun väliinputoajat
Kalliorinne painottaa sitä, että kyseinen henkilö on Suomen kansalainen. Hän on koko työssäoloaikansa asunut Suomessa ja on aina maksanut veronsa Suomeen, mutta ei ole aikuiskoulutuslain tai Koulutusrahaston sääntöjen pohjalta oikeutettu saamaan kouluttautumiseensa aikuiskoulutustukea, koska tuen rahoitus koskee vain Suomessa toimivia työnantajia ja niihin työ- tai virkasuhteessa olevia palkansaajia.
Myöskään Ruotsista henkilö ei saa mitään tukea, koska hän on suomalainen.
– Tällainen kohtelu Suomen kansalaista kohtaan on olemassa olevaan lakiin perustuva, mutta ei missään olosuhteissa oikein, Kalliorinne toteaa.
– Siksi onkin aiheellista kysyä, onko hänen kohtelunsa EU:n ja Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden mukaista, tasa-arvoista ja oikeudenmukaista? Onko rajaseudun työntekijän asema olla väliinputoajana kahden EU- ja Pohjoismaan välillä suhteessa aikuiskoulutustuen perusteisiin tilanteessa, jossa hän haluaa kouluttautumalla kehittää ammattitaitoaan?
Rajaesteitä poistamaan
Kirjallisessa kysymyksessään Kalliorinne vetoaa myös lokakuun lopulla Oslossa pidettyyn Pohjoismaiden Neuvoston istuntoon. Siellä Pohjoismaiden pääministerit antoivat yhteisen lausunnon, jossa todettiin rajaesteiden poistamisen olevan yksi pohjoismaisen yhteistyön tärkeimmistä tavoitteista.
Lausunnon mukaan rajaesteet ovat kalliita, hidastavat kehitystä ja kasvua sekä rajoittavat yksilön valintamahdollisuuksia.
uutiskirje 
