Tuore väitöstutkimus vahvistaa rajojen ja rakkauden merkityksen nuorten vahvaa sosiaalista toimintakykyä ennustavina tekijöinä. Vieläkin tärkeämpää on kuitenkin perheen toimivuus.
YTM Sirpa Kannasoja on tutkinut nuorten sosiaalista toimintakykyä 23. marraskuuta Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa sosiaalityön väitöskirjassaan.
Kannasojan mukaan nuorten sosiaalinen toimintakyky rakentuu perheissä, erityisesti perheen vuorovaikutuksessa. Sen sijaan koululla tai koululuokalla ei ole niin suurta merkitystä.
– Tämä ei kuitenkaan poista koulun merkitystä yhteisönä. Joillekin esimerkiksi opettaja voi olla erittäin merkityksellinen tuki. Koulu voi olla tärkeä yhteisö erityisesti nuorille, joilla perhe sosiaalista toimintakykyä tukevana yhteisönä on heikko.
Tutkimukseen osallistuneet yläkouluikäiset (13-16 v.) ovat olleet itse määrittelemässä, mitä on nuorten sosiaalinen toimintakyky. Heidän mukaansa se on suunnitelmallisuutta, lojaaliutta ja itsevarmuutta.
Kannasojan määritelmän mukaan sosiaalinen toimintakyky on sosiaalista toimintaa ohjaavaa yleistynyttä tulevaisuuteen suuntautunutta asennetta itseä ja muita kohtaan. Siinä ei ole kyse yksilön kyvyistä eikä taidoista tai sosiaalisten suhteiden määrästä, ei myöskään koulukeskiarvosta.
Arvostusta ja hyväksyntää
Rajoja ja rakkautta tarjoava koti ennustaa tutkimuksen mukaan vahvaa sosiaalista toimintakykyä. Tosin vielä merkityksellisempää on perheen toimivuus.
Kannasojan mukaan on tärkeää keskustella mieltä askarruttavista asioista ja kohdella perheenjäseniä lämpimästi, arvostavasti ja hyväksyvästi.
Nuoret ovat sosiaaliselta toimintakyvyltään erilaisia. Heidän itsensä esiin nostamia ryhmiä olivat tulevaisuusorientoituneet, huolettomat, sählääjät, Internet-sosiaaliset ja vetäytyjät.
Tukea nuorten tavoitteille
Perheen toimivuutta tulisi tutkimuksen mukaan tukea erityisesti sählääjien ja vetäytyjien perheissä.
– Kaiken kaikkiaan tärkeää on suhdetyöskentely perheissä sekä arvostavan tunneilmapiirin luomiseksi että konfliktien ja huolten vähentämiseksi. Lisäksi olennaista on keskustella nuorten omista tavoitteista ja tukea niiden saavuttamista.
Tutkimuksessa nuoret nostivat esille kolme merkityksellistä tulevaisuuden tavoitetta. Nämä liittyivät perhesuhteiden ylläpitämiseen ja vanhemmista irtautumiseen, aikuisuuteen (koulutus, työ ja perhe) sekä ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen.
uutiskirje 
