Kilometrivero ja satelliittipaikannus autoiluun.
Kun Kansan Uutiset avasi suoran linjan liikenneministeri Merja Kyllöseen, ei ollut iso yllätys, että juuri näistä haluttiin tietää. Ja väittää vastaan.
Jorma Ollilan johtaman työryhmän ehdotuksen mukaan kilometriveron suuruus riippuisi auton hiilidioksidipäästöistä ja siitä millä alueella ajetaan. Työryhmä arvioi keskimääräiseksi hinnaksi vuoden 2025 liikenteellä 3,3 senttiä kilometriltä.
Kansan suussa kyseessä on tiemaksu ja sen seuraamiseen tarvittava paikannus ”urkintajärjestelmä”. Miksi olet silti sen kannalla? Kyllöseltä tiukattiin.
Ministeri kertaa maailman muuttuvan – myös autoilun osalta. Autoilussa avainkysymys on Suomen verotuksessa olennaisen polttoaineveron tulevaisuus tilanteessa jossa bensiinin sijaan autot entistä enemmän käyvät kaasulla, sähköllä, biopolttoaineilla ja muilla uusilla käyttövoimilla.
Lisäksi liikenteeseen tulee uusia vaatimuksia energiatehokkuudelle ja kolmantena uutena elementtinä myös tieliikenteeseen tulee päästökauppa.
– Tarkoittaako tämä harvaan asutussa maassa sitä, että entistä isomman osan liikenteen verotuksesta kantavat harvaseutujen ihmiset? Heillä on enemmän polttoainetta kuluttavat vanhat autot ja välttämättömyys käyttää niitä. Ovatko ihmiset silloin oikeudenmukaisessa asemassa suhteutettuna ihmisiin, joilla on vaihtoehtona joukkoliikenne?
Tämä on Kyllösen vastakysymyksen ydin.
Harvaseudun ihminen maksaa
Hän ei siis ole kirkonkylillä asuvia ihmisiä vastaan, vaan heidän puolellaan. Jos verot kerätään jatkossakin pääosin polttoaineverotuksella, suurin häviäjä on hän, joka joutuu tulevina vuosina käyttämään autoaan kaikkein eniten.
– Jos malli on se, että kaikki lisäkustannukset tulevat polttoaineen hintaan, niin harvaseudun ihminen maksaa siitä suurimman hinnan. Jos maksurasitusta halutaan jakaa tasaisemmin, niin verojärjestelmää täytyy rukata oikeudenmukaisempaan suuntaan.
– Ollilan työryhmän esityksessäkin lähdetään siitä, että poliittisin päätöksin voidaan porrastaa alueet eri hintaluokkiin ja ottaa huomioon, onko siellä käytettävissä ja ylipäätään rakennettavissa toimivaa joukkoliikennettä. Ajatus on se, että siellä missä ei ole, hinta on huomattavan paljon edullisempi, Kyllönen sanoo.
Paikannus tulee jo ensi vuonna
Yhden Kyllöselle esitetyn kysymyksen mukaan kilometriveroon liittyvän ”urkintajärjestelmän”, siis autojen satelliittiseurannan, tavoitteena on vain edistää autoteollisuuden tavoitetta itseohjautuvasta liikenteestä.
Ministeri muistuttaa, että paikannusjärjestelmä tulee joka tapauksessa – ja pian. Eurooppalaisista pelisäännöistä johtuen jo ensi vuonna kaikkiin uusiin autoihin tulee paikannusjärjestelmä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tavoite on, että jokainen auto pystytään paikantamaan onnettomuuden sattuessa. Näin pelastetaan arviolta 20–30 henkeä per jäsenvaltio vuosittain.
Kyllönen kertoo, että autoteollisuus pystyy jo nyt rakentamaan myös sellaisia kokonaisuuksia, joilla saadaan tietoa myös siitä, miten isoja vaurioita onnettomuudessa on sattunut.
– Tässä ei ole edes kysytty, vastustavatko ihmiset sitä vai ei, koska ihmishenki menee yksilönsuojakysymyksen edelle.
Enemmän ministeri Merja Kyllösen vastauksia perjantaina 14. helmikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
