– Metalliteollisuuden peli ei ole missään tapauksessa menetetty, sanoo Metallityöväen liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila kehitysnäkymistä, kun vuosien 2007 – 2008 huipputyöllisyyden jälkeen alalta on poistunut hurjat 30 000 työpaikkaa.
Antila perustaa näkemyksensä ymmärrykseensä raskaan teollisuuden teknisistä kehitysnäkemyksistä.
– Kannattaa historiasta muistaa, että 90-luvun lamassa metalli sukelsi syvälle. Sanottiin, että se ei sieltä nouse. Ja se nousi. Sitten 2000-luvun alussa hävisi 20 000 työpaikkaa ja taas sanottiin, että metalliteollisuus tulee häviämään. Kuitenkin se nousi taas kaikkien aikojen huippuunsa.
Antila muistelee, miten kansainvälinen investointibuumi lähti vetämään 2004–2005. Siitä seurasi, että Suomessa oli metallialan töissä ihmisiä enemmän kuin koskaan. Eikä hyvä työllisyystilanne johtunut pelkästään Nokian ympärillä kukoistaneesta elektroniikkateollisuudesta vaan myös perinteisempi konepajateollisuus koki uuden nousun.
– Konepajateollisuuskin työllisti ennen vuoden 2009 romahdusta 55 000 ihmistä. Sekin oli määrältään enemmän kuin ikinä.
Numeroina metallialan viimeisen viiden vuoden romahdus tarkoittaa pudotusta 230 000:sta noin 200 000 työpaikkaan.
Antila sanoo, että nykyinen lama ja pahat työttömyysluvut on otettava vakavasti ja että asioiden korjaamiseen vaaditaan aktiivisuutta. Hän tähdentää, että globaalit suhdanteet ovat suurin asioihin vaikuttaja. Hänen mielestään menestyjä osaa luovia niiden mukaan.
”Muutosten olemus on oivallettava”
Teollisuuden tuotantotapojen rakennemuutos on se iso – melkeinpä luonnonilmiön kaltainen – globaali trendi, joka ahdistaa mutta myös virittää suomalaistakin teollisuutta. Antila sanoo, että muutosten olemus on oivallettava, jotta menestyy.
Elektroniikkapuolella Antila ei usko varsinaisen kännykän valmistuksen enää Suomessa nousevan. Sen aika vain meni.
– NSN [Nokia Solutions and Networks Oy] eli Nokialle jäänyt verkkopuoli on kohtuullisen hyvässä tilassa. Mutta senkään kohdalla ei ole näköpiirissä, että se räjähtäisi kasvuun. Se on erittäin kilpailtu ala. Kiinalaiset painaa kovasti päälle, ruotsalainen Ericsson on aika kova.
Antila arvioi, että elektroniikkapuolen nyt olemassa olevilla tuotannoilla ei ole huikeita kasvun näkymiä. Tulevaisuudesta Antila sanoo, että koneisiin tuleva ”äly” tarkoittaa elektroniikkaa, mistä löytyy kasvavat markkinat.
Antila arvioi kaikkiaan, että elektroniikalla on paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin perinteisellä konepajateollisuudella.
Konepajatuotanto globaalia
Suomalaisiksi mielletyt konepajayritykset ovat kansainvälisinä toimijoina vieneet suurimman osan tuotannostaan pois Suomesta. Ala on suuryritysvaltainen.
– Koneiden valmistuksessa viisitoista suurinta yritystä tuottaa yli 40 prosenttia viennistä. Kourallinen yrityksiä vie lähes puolet. Suuret yritykset , Wärtsilä, Kone, Metso, Valmet, Gargotec, toimivat täysin globaalisti. Ne siirtelevät tuotantoaan maailman mittakaavassa, myös alihankintaansa.
– Kotimaiset alihankkijat joutuvat tiukkaan kilpailuun ulkomaisten kanssa. Ne tuppaavat häviämään, kun kilpailijat tulevat esimerkiksi Puolasta tai Valko-Venäjältä, joissa palkkataso on ihan toista kuin meillä.
On puhuttu, että globaali rakennemuutos olisi jo kohta puhaltanut ilmat pois suomalaisen tuotannon kulurakenteesta, mutta Antila ei anna lupaa tuudittautua torjuntavoittoihin:
– Maailma muuttuu koko ajan.
Palvelubisnes kasvaa
Raskas teollisuus on koko ajan kasvattanut menestyksekkäästi palvelubisnestään. Pääosin ei-materiaalinen palvelubisnes tarkoittaa huoltoa, toiminnan valvontaa ja varaosapalvelua.
– Esimerkiksi hissit myydään halvalla ja huollolla otetaan rahat. Niillä on pärjätty hyvin. Kone on kyllä pärjännyt myös siksi, että se on kehittänyt uusia tuotteita. Metso ei ole menestynyt omassa palvelubisneksessään yhtä hyvin.
– Mutta kyllä kaikilla on huollon osuus kasvanut. Se on paljon stabiilimpaa bisnestä kuin uustuotteiden myynti.
Antila sanoo, että suomalaisen nostureita valmistavan ja kunnossapitopalveluita tarjoavan KCI Konecranesin uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark on kovasti innostunut kehittämään palveluita, joissa koneita tarkkaillaan koko ajan netin kautta.
– Nettitarkkailu lähettää viesti KCI:lle Hyvinkäälle, että koneessa jokin osa alkaa olla kulunut siihen malliin, että pitäisi huoltomies kutsua paikalle. Netti tulee varmasti teollisuuteen.
Kaikkiaan Antilan visio on, että metallissa ja muussa raskaassa teollisuudessa saadaan tulevaisuudessa tuottoa yhä enemmän ei-materiaaliselta puolelta.
– Muutoksilla on suuri vaikutus työllisyysrakenteeseen. Jos koneistajat ja hitsaajat työskentelevät muualla, niin täällä ei tarvita enää niitä vaan insinöörejä ja muita pukumiehiä.
3D-tulostus mullistaa
Antila arvioi, että vauhdilla kehittyvä kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus mullistaa globaalisti tuotantorakenteita. 3D-tekniikka tarkoittaa sitä, että virtuaalinen malli tuotteistetaan fyysiseksi esineeksi 3D-tulostimen avulla.
Tulevaisuudessa myydään tulostimia ja tuotteiden tulostusohjelmia. Tuotteiden pitkät kuljetukset vähenevät ratkaisevasti. Sillä on valtit käsissään, joka hallitsee tulostamisen ja tuotteen kaavan. Jo nyt ollaan tilanteessa, että läpimurron esteenä on vaativan 3D-tuotannon kehnompi hinta–laatu-suhde verrattuna perinteiseen tuotantoon.
– Matalapalkkamaiden suhteellinen etu häipyy, kun kone tulostaa tuotteet. Sillähän on mielettömiä vaikutuksia maailman mittakaavassa.
Robotit ovat Antilan mukaan toinen osaamisen alue, joka mullistaa tuotantorakenteita globaalisti.
– Kun robotit korvaavat ihmisiä, silloin kustannukset eivät ole sen kummempia täällä kuin Aasiassakaan. Tietysti se, kuka ne robotit tekee on oma kysymyksensä.
Perjantaina 21.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä kysytään myös, tuleeko työ takaisin Suomeen. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
