Etelä-Afrikassa miehet ”parantavat” lesboja raiskaamalla

– Pelkään koko ajan, että minut raiskataan, sanoo Länsi-Kapin Gugulethussa asuva Thembela. Pelkoon on aihetta, sillä moni eteläafrikkalainen mies haluaa ”parantaa” lesboja raiskaamalla.

Pelkällä etunimellä haastateltu Thembela, 26, ohjaa televisiolle dokumenttisarjaa Street Talk. Hän arvelee, että miehet vihaavat lesboja, koska he kokevat nämä uhkaksi.

– Asun kumppanini kanssa, eikä lesboutemme ole salaisuus naapurustossa. Emme mahda mitään, jos miesjoukkio tunkeutuu kotiimme raiskausaikein, Thembela kertoo. Hänen lesboystävistään moni on joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Väkivallasta kärsivät muutkin kuin lesbot. Vuonna 2012 Etelä-Afrikan poliisi kirjasi 64 000 raiskausta. Rikostutkijoiden mukaan se on vain prosentti tapauksista, joista valtaosa jää pimentoon.

Oma rikosnimike

Oikeusministeriö valmistelee nyt poliittista linjausta viharikosten, vihapuheen ja syrjinnän torjumiseksi. Apulaisoikeusministeri John Jeffreyn mukaan sen pohjalta on tarkoitus laatia laki.

Jeffrey lupaa, että keskustelu linjauksesta alkaa pikapuoliin. Tarkoituksena on julistaa pannaan kaikki viharikokset, mukaan lukien muukalaisviha ja rasismi.

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että viharikoksille tarvitaan oma rikosnimike, sanoo Cobus Fourie sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä puolustavasta järjestöstä.

Uudelle määrittelylle ja lainsäädännölle on suuri tarve, koska sen jälkeen asiasta saadaan myös tilasto- ja tutkimustietoa, lisää Ingrid Lynch Triangle Project -järjestöstä.

– Se, mitä nyt tiedämme, on vain jäävuoren huippu.

Laki ei korjaa asenteita

Oikeustieteen professori Pierre de Vos muistuttaa, ettei laki kykene muuttamaan asenteita.

Vaikka Etelä-Afrikan laki sallii nykyisin homoliitot, vähemmistöihin kuuluvat kärsivät silti väkivallasta ja syrjinnästä.

– Perustuslaillisten oikeuksien turvaaminen heille on yhä vaikeaa, de Vos sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan asenteiden on muututtava koko lainvalvontajärjestelmässä. Nykyisin paljon viharikoksia jää ilmoittamatta, koska uhria nöyryytetään ja syrjitään myös poliisiasemalla hänen seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Koulutus avuksi

Sekä Fourie että de Vos panevat toivonsa koulutukseen, joka voi muuttaa asenteita ja vähentää viharikoksia pitkällä aikavälillä.

– Ennakkoluulojen torjuminen vaatii tiukkaa kasvatusta aina peruskoulusta ministeriöihin, de Vos sanoo.

Johannesburgin Out-ryhmän terveystyöntekijä Johan Meyer uskoo, että uusi laki voi toimia aiempia paremmin, koska niin oikeusministeriö, syyttäjälaitos kuin poliisivoimatkin ovat aktiivisesti mukana valmistelussa.

Kolminkertaisen lukon oveensa asentanut Thembela toivoo samaa.

– Jos laki toisiaan saattaisi raiskaajat vastuuseen, ehkä he miettisivät kahdesti.