”Euroopalla on edessään selvä linjavalinta”

Eurovaaliehdokkaat 2014

– Nykyisen pankkiirien ja rahan vallan Euroopan sijaan suuntana pitäisi olla ihmisten ja kansalaisliikkeiden Eurooppa, sanoo Lohikoski.

Eurokriisin varjolla toteutetaan talouskuripolitiikkaa, joka kohdistuu palveluihin myös Suomen kunnissa.

– Miten hyvin tulevaisuudessa toimivat päiväkodin, koulun, vanhainkodin tai terveyskeskuksen palvelut? Siihen vaikuttaa, millaista talouspolitiikkaa kunnissa, eduskunnassa ja EU:ssa harjoitetaan.

Vaihtoehto leikkauspolitiikalle

Lohikoski sanoo haluavansa olla rakentamassa vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle ja myös nostaa esiin kasvavan lapsiköyhyyden, jota hän pitää Euroopan todellisena kestävyysvajeena.

– Euroopalla on edessään eurovaaleissa selvä linjavalinta leikkauspolitiikan ja elvyttävän politiikan välillä.

Lohikosken mukaan näissä vaaleissa päätetään, määräävätkö Euroopassa pankit ja suuryritykset, vai rakennetaanko tulevaisuutta ihmisten ja ympäristön ehdoilla.

– Haluan tuoda esiin tavallisille kaduntallaajille, duunareille, työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille, ettei Euroopan unioni ole vain kaukana Brysselissä, vaan vaikuttaa vahvasti arjessamme, halusimme tai emme.

Enemmän kansanäänestyksiä

Lohikosken mielestä EU:n päätöksentekoa pitäisi kehittää suuryritysten lobbariarmeijan evästämän kabinettipolitiikan sijaan avoimempaan suuntaan. Se tarkoittaa esimerkiksi enemmän kansanäänestyksiä.

– Ei niitä voi sen perusteella vastustaa, että ne voivat joskus johtaa väärään lopputulokseen vasemmiston mielestä. On oma vikamme, jos emme ole saaneet ajatuksiamme tuotua esiin. Kansan pitää päästä suorempaan päättämään.

Lohikoski korostaa puolueiden ja niiden harjoittaman politiikan merkitystä ja muistuttaa, että vasemmiston EU-vaaliohjelmassa ajetaan euroopanlaajuisia kansanäänestyksiä.

EU-parlamentin nykyistä asemaa ja vaikutusvaltaa Lohikoski pitää jo kyllin suurena. Komissiolta ja EKP:lta pitäisi vaikutusvaltaa jopa vähentää ja niiden valvontaa lisätä.

Työelämä, tasa-arvo ja lapset

Lohikoskelle tärkeimpiä ovat työelämän ja tasa-arvon kysymykset. Niihin hän keskittyisi myös meppinä.

– Lasten oikeudet on laaja, mutta tärkeä kysymys. Siihen liittyvät sekä sosiaalipolitiikka että koulutuspolitiikka.

Työnsä puolesta Lohikoski on kiinnostunut myös asuntopolitiikasta. Talous- ja sosiaalihistoriaa pääaineena opiskelleena myös talousasiat kiinnostavat.

– Mutta mitä olen seurannut meppejä, niin he iloitsevat, jos ovat saaneet uransa aikana yhdenkin asian aikaan.

Lohikoski sanoo toivovansa, että parlamenttiin saataisiin vahva vasemmistoryhmä, jossa kukin voisi keskittyä sovittuun aihealueeseensa.

Pankkikriisi hoidettu huonosti

EU:n pankkikriisin hoitamisessa on Lohikosken mukaan epäonnistuttu surkeasti.

– Sen sijaan, että olisi laitettu keinottelijat ja kriisin aiheuttajat kuriin, jaettiin tukirahaa ja maksatettiin se EU-maiden veronmaksajilla.

Lohikoski muistuttaa, että kriisimaiden lisäksi mukana oli Britannian, Ranskan ja Saksan suuria finanssilaitoksia.

– Epäonnistumista kuvaa hyvin, että velkamaiden velat ovat vain kasvaneet. Monella maallahan ei hirveän isoa velkaa ennen kriisiä ollutkaan. Sen lisäksi talouskuripolitiikka aiheuttanut yhä syvenevän sosiaalisen kriisin.

Eurossa ei tarvitse roikkua

Eurosta Lohikoski ei pitäisi kynsin hampain kiinni.

– Jos siinä jatketaan, europolitiikan suunnan pitää muuttua talouskurista ja markkinoiden miellyttämispolitiikasta investointi- ja työllisyysvetoiseksi.

Ellei se onnistu, on mietittävä muita malleja.

– Nykyinen politiikka, jossa euro on kaiken muun yläpuolella ja sen suojelemiseksi kyykytetään ihmisiä, on väärin.

Lohikoski sanoo ymmärtävänsä euron helppouden siinä, ettei tarvitse vaihtaa valuuttaa matkustaessa.

– Mutta kumpi on pienempi paha, vaihdon vaiva vai se, että olemme kaikki saman valuutan orjia, emmekä voi tehdä kunnollista rahapolitiikkaa.

Internationalismia, ei liittovaltiota

Hänen mukaansa eurossa pysyminen ei ole sen arvoista, että muut maat kärsivät vahvan Saksan edestä ja sisäisiä devalvaatioita tehdään liian pienillä palkankorotuksilla.

Niin ikään kanta liittovaltioon on tällä hetkellä kielteinen.

– Näillä voimasuhteilla en kannata sitä missään nimessä.

Ylikansallista päätöksentekoa Lohikoski kyllä kannattaa, mutta ei nykyiseltä pohjalta.

– Ei niin, että pohja on rakennettu pelkästään markkinaideologian pönkittämiseksi. Tässä on tämä vanha Marxin ja Engelsin ”kaikkien maiden työläiset liittykää yhteen”, ei kansallisvaltioajattelu.

Ei uudeksi imperialistivallaksi

Lohikoski ei kaipaa myöskään tiiviimpää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Miksikään uudeksi imperialistivallaksi tai ulko- ja turvallisuuspoliittiseen pullisteluun ei tarvitse ryhtyä, vaan oltava rauhaa ajava, ekologinen esikuva muulle maailmalle.

Tosin EU:n ilmastotavoitteet voisivat Lohikosken mukaan olla huomattavasti edistyksellisemmät.

– Pitäisi rakentaa uudenlaista punavihreää teollisuutta, joka luo kestävää kasvua ja sitä kautta duunia eri puolilla Eurooppaa.

Liikennettä ja asumisratkaisuja pitäisi kehittää ilmastoystävällisimmiksi.

– On kestämätöntä jäädä odottelemaan muuta maailmaa. EU:n on näytettävä suuntaa ilmasto- ja ekologiakysymyksissä.

Rekisterit auki, paratiisit kiinni

Harmaata taloutta vastaan Lohikoski taistelisi sulkemalla veroparatiisit, pilkkomalla jättipankit ja lisäämällä finanssivalvontaa muun muassa yleisjulkisella hallintarekisterillä.

– EU-maiden välistä tiedonvaihtoa pitäisi lisätä ja ottaa käyttöön transaktiovero. Nykyinen verokilpailu ei ole järkevää, vaikka sen väitetään boostaavan kasvua ja taloutta.

Verokilpailun sijaan pitäisi tehdä investointipolitiikkaa ja pitää sen kautta huolta työllisyydestä ja veropohjasta.

Lohikoski toivoo myös tilaajavastuulakia sekä rajoituksia aliurakoiden ketjuttamiselle. Rakennusalalta tuttu veronumerokäytäntö pitäisi laajentaa koskemaan muitakin aloja ja koko Eurooppaa.

Työpaikkatasolla harmaata taloutta tulisi Lohikosken mukaan torjua myös lähetettyjen työntekijöiden asemaa parantamalla.

– Vapaan liikkuvuuden kanssa pitää pitää huolta siitä, että noudatetaan kunkin maan palkkausta ja torjutaan epäterve palkkakilpailu.

Palkkojen polkemisen loputtava

Työntekijöiden asioista Lohikoski hoitaisi ensimmäisenä kuntoon palkkauksen. Kunnon palkat tukevat sekä kasvua että kulutuskysyntää.

– Nykyinen palkkojen polkeminen on aika järkyttävää kaikkialla. Työpaikkojen laatua pitäisi myös parantaa ja torjua osa- ja määräaikaisten työsuhteiden sekä vuokratyön väärinkäyttöä.

Myös troikan hyökkäysten kohteena oleva järjestäytymisoikeus olisi turvattava kaikkialla Euroopassa.

– Nollasopimukset voitaisiin ihan hyvin kieltää. Mielenkiintoinen ajatus on myös euroopanlaajuinen nuorisotakuu.

Lohikosken mielestä sen pitäisi taata joko koulupaikka tai kunnon työpaikka vaikkapa kunnasta.

Työntekijät asetettu vastakkain

Sen koommin EU:n sisäistä kuin ulkoistakaan maahanmuuttoa Lohikoski ei lähtisi rajoittamaan.

– EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja työvoimalla oikeus liikkua paremman toimeentulon perässä. Heidän oikeuksiaan on puolustettava ja palkkakilpailu estettävä. Tällä hetkellä laitetaan työntekijät kilpailemaan toisiaan vastaan.

Hän sanoo lasten näkökulman unohtuvan myös siirtolaisuuskysymyksissä. Moni työn perässä muuttamaan joutuva on myös vanhempi.

– Sitten lapsi jää isovanhemmille tai tuupataan johonkin lastenkotiin, se on ihan hirveää.

Lasten asialla on myös Lohikosken Lasten Eurooppa -perhetapahtumien vaalikiertue. Lohikoski kiertää lastenorkesteri Kengurumeiningin kanssa Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, jossa mukana on myös Sinikka Torkkola.

Konsertin lisäksi luvassa on vaihtelevaa ohjelmaa, kuten kasvomaalausta, ongintaa ja lelujen kierrätystä. Kiertue starttaa laskiaissunnuntaina 2. maaliskuuta Keravalta.

Aikataulut ja tarkemmat tiedot kiertueesta internetissä osoitteessa www.pialohikoski.net . Lisäksi vasemmiston avoin Lapset, perheet ja EU -keskustelutilaisuus puoluetoimistolla Helsingissä (Lintulahdenkatu 10, 3. krs) 1. maaliskuuta kello 10–12.