Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esiintyi keskiviikkona ensi kerran sairauslomansa jälkeen julkisuudessa Vero2014-tapahtumassa.
Sipilän mukaan Suomen talous on luultua huonommassa kunnossa ja ongelmat osin ainutlaatuisia koko sodanjälkeisessä historiassa.
– Kansantaloutemme romahti ennätyspitkän kasvukauden jälkeen vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote putosi peräti 9 prosenttia. Vuosien 2010 ja 2011 pienen nousun jälkeen Suomessa tapahtui pelätty W-ilmiö: jouduimme taas laskun tielle emmekä ole sen jälkeen päässeet toipumaan samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurimme Ruotsi. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
Sipilän mukaan Suomi ei omien ongelmien takia pääse Euroopassa nähtävissä orastavan kasvun kyytiin.
– Suomen tilannetta vaikeuttaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja samanaikainen julkisen talouden syvä kestävyysvaje. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.
Ainutlaatuisena Sipilä piti sitä, että tuottavuus on lähtenyt alenemaan.
– Jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, merkitsee tuottavuuden heikkeneminen pidempiaikaista elintason laskua Suomessa.
Yksityinen irtisanoo, julkinen sektori palkkaa
Sipilän mukaan Suomi on ainakin Euroopan mestari monessa kielteisessä kehityskulussa: julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, bruttoveroaste nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin ja julkinen sektori on palkannut melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin yksityiseltä sektorilta on poistunut.
Syntynyttä julkisen talouden vajetta on paikattu velalla. Vuoden 2009 romahduksen jälkeen, tämä vuosi mukaan lukien, uutta valtion velkaa on otettu kuudessa vuodessa yli 42 miljardia euroa lisää. Velan määrä on melkein kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.
Elintasossa taaksepäin
Sipilän mukaan edessä on kipeitä päätöksiä, ”mutta toisaalta äärettömän mielenkiintoinen ja haastava työmaa”. Hän sanoi, että pitää palata aina vuoteen 2009 saakka, jotta vuodelle 2014 budjetoidut tulot riittäisivät budjetoitujen menojen kattamiseen.
– Ajatusleikkinä tarkastellen nykyiset tulomme riittävät 5–6 vuotta sitten olleisiin menoihimme. Meidän pitää siis karkeasti palata elintasossamme talousromahdusta edeltävään ajankohtaan, sillä sen jälkeiset vuodet olemme eläneet velaksi.
Sipilä kertoi selailleensa sairauslomansa aikana budjettikirjoja ja hänen mukaansa on mahdollista säästää ja tehostaa toimintoja.
Hallitusta hän neuvoi tekemään säästöjä, jotka vaikuttavat velanoton määrään jo tämän vuoden puolella.
– Ja tehkää päätöksiä ensi vuodellekin niin, että lisävelanoton määrä selkeästi vähenee. Seuraava hallitus jatkaa siitä vaalien jälkeen.
Kolme miljardia ei riitä
Sipilä ihmetteli, miksi viime ajat talouspoliittisessa keskustelussa on puhuttu juuri kolmesta miljardista. Luku on hallituksen itselleen asettama tavoite, mutta velaksi elämisen lopettamiseen se ei riitä.
– Silloin ei puhuta kolmesta miljardista, vaan 7-8 miljardista eurosta, Sipilä sanoi.
Edessä oleviksi toimiksi Sipilä luetteli kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kunnollisen uudistuksen, työurien jatkamisen, julkisen talouden normien purkamisen sekä pääsyn synkkyydestä mahdollisimman pian uuden talouskasvun aikaan. Työn tekeminen on nostettava kansalliseksi arvoksi.
– Tiivistäen voisi sanoa, ettei meillä ole enää varaa nostaa veroastettamme. Helppoa tietä ei enää ole. Julkinen talous on tasapainotettava ainakin pääosin säästöillä, rakenteellisilla uudistuksilla sekä kasvua vauhdittavilla ja työllisyyttä parantavilla toimilla.
uutiskirje 
