Oppositiopuolue keskusta kiitti Suomen ulkopoliittisen johdon toimia Ukrainan kriisin suhteen.
– Oli tarpeen, että Suomi tuomitsi voimakeinoilla uhkaamisen ja Venäjän sotilaalliset toimet. Ne loukkasivat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tuomarin rooli oli tällä kertaa välttämätön, mutta nyt on Suomenkin keskityttävä ennen kaikkea lääkärin tehtäviin. Kannustamme valtiojohtoa myös käyttämään Suomen kahdenvälisiä Venäjä-suhteita osapuolten neuvottelujen edistämiseksi, keskustan ryhmäpuhuja Mari Kiviniemi sanoi.
Keskustan mielestä talouspakotteet Venäjää vastaan eivät toimisi toivotulla tavalla.
– Taloudellisten pakotteiden käyttöönotto ei palvelisi EU:n eikä Venäjän etua. Suomen Venäjän-kaupalle pakotteet olisivat haitallisemmat kuin useille muille EU-maille. Kriisiä kärjistäviä päätöksiä on varottava ja kaikki pyrkimykset on laitettava diplomaattisten ja poliittisten neuvotteluratkaisujen löytämiseen, Kiviniemi sanoi.
Venäjä Suomelle tärkeä
Kokoomuksen ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pertti Salolainen suhtautui Venäjään kohdistettaviin talouspakotteisiin varovaisesti. Ellei neuvotteluratkaisua saavuteta, Euroopan unioni on valmis käyttämään talouspakotteita Venäjää vastaan.
– Talouspakotteiden välitön käyttöönotto olisi voinut eskaloida tilannetta entisestään. Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani, minkä vuoksi talouspakotteiden kohdentaminen on hyvin vaikeaa, hän sanoi.
Hän nosti esiin myös Suomen turvallisuuden.
– Kokoomuksen mielestä Suomen turvallisuus vahvistuisi, mikäli liittyisimme Naton jäseniksi, Salolainen sanoi, vaikka oli juuri edellä todennut, ettei Ukrainan kriisillä ole välittömiä vaikutuksia Suomen turvallisuuteen.
– Jäsenyys liittäisi meidät siltäkin osin osaksi demokraattisten valtioiden yhteisöä eikä olisi tähdätty ketään vastaan. Valtiojohdon linjausten olisi nautittava suomalaisten tukea ja jäsenyys edellyttäisi myös kaikkien Nato-maiden hyväksyntää. Kyse ei ole ainoastaan omasta ratkaisustamme, jonka voimme tehdä silloin kun itse haluamme. Natoon liittyminen on mahdollista vain maailmanpolitiikan poutasäällä.
Pitää koitua seurauksia
SDP:n ryhmäpuhuja Johannes Koskinen ymmärsi talouspakotteiden käyttämisen.
– On selvää, että Venäjä on Krimin niemimaan haltuunotolla loukannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia rikkoen kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia. Kansainvälinen yhteisö onkin laajasti tuominnut aggression. Venäjälle pitää koitua seurauksia sen oikeudettomista toimista, ja näyttää siltä, että markkinat ovat tämän prosessin jo aloittaneet, Koskinen sanoi.
– Kuten pääministeri totesi, EU ja Venäjä tarvitsevat toisiaan. Kahdenvälinen kanssakäyminen Venäjän kanssa jatkuu, mutta samalla pidämme kiinni siitä, mitä EU:ssa on yhdessä päätetty, Koskinen sanoi.
Yhtenäisesti EU:n kanssa
Myös Vihreiden ryhmäpuhuja Satu Haapanen suhtautui talouspakotteisiin myönteisesti.
– Siitäkin huolimatta, että Venäjään mahdollisesti kohdistuvat talouspakotteet tuntuisivat Suomen taloudessa enemmän kuin muiden EU-maiden, on tärkeää, että Suomi toimii yhtenäisesti muiden EU-maiden kanssa Ukrainan suhteen, Haapanen sanoi.
Hän totesi lisäksi, että myös kansainvälisen oikeuden näkökohdasta ajatus muuttaa maan rajoja maan jollakin alueella pidettävällä äänestyksellä on vieras.
– Jos tämä olisi hyväksyttävää, maailma olisi täynnä rajakahakoita ja rajariitoja.
Perussuomalaisten Timo Soini ja vasemmistoliiton Annika Lapintie muistuttivat siitä, että talouspakotteiden vaikutus olisi Suomelle negatiivisempi kuin useimmille EU-maille.
lehti 