Suomi suuntaa kehitysapuaan jatkossa enemmän ns. hauraisiin valtioihin.
Viime vuosina kehitysyhteistyömäärärahoista annettavaa apua on jo lisätty esimerkiksi Somalialle, Etelä-Sudanille ja Afganistanille. Jatkossa panostus kasvaa muun muassa Somaliaan ja Myanmariin.
– Monissa perinteisissä kehitysyhteistyön kumppanimaissamme avun tarve vähentyy, joten on viisasta suunnata apua enemmän maihin, joissa tarve on vieläkin suurempi, kehitysministeri Pekka Haavisto sanoo.
– Hauraiden valtioiden kehitys linkittyy myös meitä suoraan koskettaviin asioihin kuten pakolaisuuteen,
Viidennes maailman ihmisistä elää konflikteista kärsivissä tai niistä toipuvissa hauraissa valtioissa.
Hauraus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä: hauraat valtiot eivät pysty vastaamaan kansalaistensa perustarpeisiin ja takaamaan heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Päästäkseen jaloilleen maat tarvitsevat kansainvälisen yhteisön tukea.
Työssä painotetaan etenkin oikeusvaltion rakentamista, koulutusta ja tasa-arvoa sekä maiden oman rahoituspohjan vahvistamista esimerkiksi verotusta kehittämällä.
– Pitkällä tähtäimellä kansalaisten luottamusta valtioon lisää se, että valtio huolehtii heidän perustarpeistaan, tarjoaa elinkeinoja, oikeutta ja turvallisuutta. Tämä myös osaltaan ehkäisee konflikteille otollisen ympäristön syntymistä, kehitysministeri Haavisto toteaa.
Työtä ohjaa tänään julkistettu Toimintaohje Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön hauraissa valtioissa.
Yksi keskeinen painopiste Suomelle on konfliktien ennaltaehkäisy. Haurauden ennusmerkit on pystyttävä tunnistamaan tarpeeksi ajoissa ja niihin on reagoitava nopeasti. Kansalaisyhteiskunnan rooliin hauraiden valtioiden kehityksessä kiinnitetään erityistä huomiota.
lehti 