TE-toimistot palvelevat parhaiten yrityksiä sekä koulutettuja ja motivoituneita työnhakijoita. Heikoimmin palvellaan vaikeasti työllistyviä asiakkaita. Näin TE-toimistojen johtajat näkevät omat palvelunsa SOSTEn Sosiaalibarometrissa, joka julkistettiin keskiviikkona.
Sosiaalibarometrissa arvioidaan vuoden 2013 alussa voimaan tullutta työ- ja elinkeinotoimistojen uudistusta. Siinä palvelut jaettiin kolmeen palvelulinjaan: työnvälitys- ja yrityspalveluihin, osaamisen kehittämispalveluihin ja tuetun työllistymisen palveluihin.
Uudistus on parantanut työvoimaa etsivien yritysten palveluita ja TE-toimistojen keskinäistä yhteistyötä. Henkilöasiakkaiden palvelu on sen sijaan heikentynyt.
Henkilöasiakkaista uudistus on hyödyttänyt eniten koulutettuja ja motivoituneita työnhakijoita, jotka eivät tarvitse henkilökohtaista palvelua työllistyäkseen. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet erityistä tukea tarvitsevat, kuten pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset.
Sähköiset palvelut tavoittavat huonosti
TE-uudistuksella kehitetään erityisesti sähköisiä palveluita. Kuitenkin vain neljännes TE-toimistojen johtajista arvioi, että sähköiset palvelut vastaavat melko hyvin tai hyvin asiakkaiden tarpeisiin.
Myös henkilökohtainen palvelu saa tylyn arvion: vain viisi prosenttia johtajista uskoo oman toimistonsa henkilökohtaisen asiakaspalvelun vastaavan hyvin asiakkaiden tarpeisiin.
TE-toimistojen uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa palvelua ja selkeyttää palveluvalikoimaa. 61 prosenttia toimistojen johtajista arvioi kuitenkin, että uudistuksessa on käynyt päinvastoin.
– TE-toimistoja on syytä kehittää palvelemaan riittävästi myös vaikeasti työllistyviä. Ihmisille on rakennettava ehjiä polkuja ei-työsuhteisesta toiminnasta työsuhteiseen työhön, vaatii sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Käytännössä tämä tarkoittaa ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämistoiminnan nykyistä tiiviimpää kytkyä, räätälöidympiä kuntoutussuunnitelmia, työpaikoilla tapahtuvan työhönvalmennuksen lisäämistä sekä lisää niin osatyökykyisille kuin työnantajillekin räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, joissa hyödynnetään muun muassa työhönvalmentajia, palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea.
– Tämä ei onnistu, elleivät kaikki työllisyyden parissa toimivat tahot tiivistä yhteistyötään. TE-toimistojen yhteistyötä on syytä vahvistaa yhteistyötä niin työeläkelaitosten ja Kelan, yritysten ja järjestöjen kuin kuntien sosiaalitoimenkin kanssa, Vertti Kiukas toteaa.
lehti 