Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto arvostelee tuoreita eläkeselvityksiä tarkoitushakuisuudesta. Tavoite on luoda kuvaa, jonka mukaan eläkkeelle lähdetään heti, kun se lain mukaan on mahdollista.
Lehto kirjoittaa
===
http://tietotrenditblogi.stat.fi/pakoilevatko-suomalaiset-t%C3%B6it%C3%A4/ Tilastokeskuksen blogissa vielä viime syksynä näyttäneen siltä, että eläkkeelle siirtymisiälle asetettu 62,4 vuoden tavoite vuonna 2025 saavutetaan, koska tämä 25-vuotiaalle laskettu odote oli noussut voimakkaasti.
Lehdon mukaan loppusyksystä mietintönsä jättänyt eläketyöryhmä yllätti uudella ennusteella, jossa eläkkeellesiirtymisikä olisi selvästi laskenut vuonna 2013 ja eikä tavoitetta saavutettaisikaan. Viime vuoden lopullisten tilastojen mukaan odote kuitenkin pysyi edellisvuoden tasolla.
”Selvitykset heijastelevat tiettyä ihmiskäsitystä”
”Työryhmän työssä ja sen käyttämissä selvityksissä 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista on tiettyä tarkoitushakuisuutta: halutaan uskoa, että työurat eivät vapaaehtoisuuden perustalta pitene. Samalla selvitykset heijastelevat tiettyä ihmiskäsitystä. Ajatellaan, ettei kukaan jatkaisi työuraansa yli 63 vuoden, jollei ole aivan pakko”, kirjoittaa Lehto.
Lehdon mukaan halukkuus jatkaa työtä yli 63-vuotiaana on kasvanut lähes 10 prosenttiyksikköä edellisestä tutkimuskerrasta vuonna 2008.
Lisäksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tuoreet tilastot näyttävät, että ikääntyneiden työllisyysasteet ovat korkeampia kuin koskaan tähän mennessä.
Eurooppalaiset tilastot taas kertovat siitä, että ikääntyneiden työssäolo on Suomessa paljon tavallisempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 44 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. EU-maissa se oli keskimäärin 35 prosenttia.
Joustavassa Ruotsissa korkein työllisyys
Korkein 60–64-vuotiaiden työllisyysaste, 67 prosenttia, oli Ruotsissa, jossa on Suomen lailla joustava eläkeikä. Eläkkeelle voi jäädä jo 61-vuotiaana.
Lehto pohtii kirjoituksessaan, että työllä on suomalaisille paljon muitakin pontimia kuin pakko tai pelkkä taloudellinen hyöty. Se on tärkeä elämänalue, ja omaa työtä pidetään tärkeänä ja merkittävänä sinänsä.
”Työlle kielteiseen ihmiskuvaan kuuluu sekin, että ajatellaan kaikkien tekevän niin vähän työtä kuin mahdollista. Korvauksettomat ylityöt ovat tällaisen ajattelun mukaan mahdottomuus. Samoin se, ettei käytettäisi sairaslomaa aina kun se on mahdollista. Usein kuulee väitettävän, että mikäli sairaslomasta ei heti ensimmäisestä päivästä lukien tarvitse näyttää lääkärintodistusta, on väärinkäyttö ilmiselvää.”
”Tosiasiassa korvauksettomat ylityöt ovat yleistyneet selvästi 1980-luvulta lähtien ja ovat lähes kolmasosalle palkansaajista varsin tuttu työskentelymuoto. Sairaslomien väärinkäytöstä ei ole tilastoja, mutta useissa tutkimuksissa on saatu tietoa siitä, että palkansaajia on töissä sairaanakin.”
lehti 