Työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta. Työeläkesijoittajasta riippuen veroparatiisirahastot muodostavat 60 – 70 prosenttia kunkin työeläkelaitoksen koko rahastosijoitussalkusta, ilmenee Finnwatchin tiistaina julkaisemasta selvityksestä.
Selvityksen mukaan lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkelaitosten ja -rahastojen suosituimmat veroparatiisirahastokohteet ovat Luxemburg, Irlanti ja Caymansaaret. Työeläkelaitokset ovat tehneet myös suoria sijoituksia verovälttelystä arvosteltuihin yrityksiin kuten SABMilleriin, Starbucksiin ja Glencore Xstaraan.
– Finnwatchin mukaan näyttää todennäköiseltä, että työeläkesijoituksilla osallistutaan verolakien tarkoituksen vastaiseen aggressiiviseen verosuunnitteluun sijoitusketjun eri vaiheissa, sanoo selvityksen kirjoittanut Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
”Aggressiivista verosuunnittelua”
Vastuullisesta veronmaksusta on tullut keskeinen yritysvastuuteema samalla kun yritysten verosuunnittelu on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomalaiset työeläkelaitokset ja -rahastot ovat yli 160 miljardin euron rahastoituine eläkevaroineen merkittäviä institutionaalisia sijoittajia finanssimarkkinoilla.
– Kansalaisilla on helposti mielikuva siitä, että heiltä työeläkemaksuina kerätyt eläkevarat olisivat erityisen vastuullista sijoitusvarallisuutta. Finnwatchin selvitys kuitenkin osoittaa, ettei oletus pidä verovastuullisuuden osalta paikkaansa,sanoo Telkki.
Työeläkelaitokset eivät yhtä lukuunottamatta tee selkeää julkista linjausta siitä, että ne noudattavat sijoittamisessaan vastuullisen veronmaksun periaatteita. Eläkelaitosten mielestä vastuullisuutta on pikemminkin mahdollisimman korkeiden sijoitustuottojen tavoitteleminen suomalaisten eläkkeiden kartuttamiseksi. Tässä hyödynnetään myös aktiivista verosuunnittelua.
– Finnwatch kaipaa laajempaa keskustelua veroparatiisitalouden vaikutuksista Suomeen ja globaalitalouteen. Eläkevarojen kartuttaminen veroparatiisitaloutta hyödyntämällä ei ole moraalisesti hyväksyttävää eikä välttämättä edes eläkkeensaajien etu, Telkki sanoo.
”Onko Sveitsi pannassa?”
Eläkeyhtiö Ilmarin vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske vastasi yhtiön blogissa viime viikolla jo etukäteen Finnwatchin arvosteluun. Hyrskeen mukaan Ilmarisen sijoitussalkusta alle neljä prosenttia on EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka usein näkyvät erilaisilla veroparatiisilistoilla. Loput veroparatiiseihin liitetyistä rahastosijoituksista ovat Luxemburgissa tai Irlannissa rekisteröityjä rahastoja.
”Näihin sijoituksiin ei kuitenkaan liity mitään hämäräperäistä: viranomaisilla on tietojensaantisopimukset näiden maiden kanssa ja Ilmarisen sijoitukset ovat tilinpäätöksessä listattuna kaikkien nähtävillä”, hän kirjoitti.
Hän kysyi, ovatko esimerkiksi kaikki sveitsiläiset osakesijoitukset pannassa alhaisen verokohtelun takia.
”Silloin jäisi sijoittamatta suureen osaan kansainvälisistä lääkeyhtiöistä, joiden tuotteita me kuitenkin kuluttajina käytämme ja joihin sijoittamalla saadaan eläkevaroille tuottoa.”
”Suurasiakkailla painostusvoimaa”
Finnwatchin selvitys kannustaa työeläkesijoittajia kirjaamaan verotuksen vastuullisuuslinjauksiin ja ottamaan käyttöön vastuullisen sijoittajan työkalut vastuullisen veronmaksun varmistamiseksi koko sijoitusketjussa.
Lainsäätäjiä Finnwatchin Telkki kannustaa jatkamaan veroparatiisitalouden torjuntaa. Yrityksiltä tulee edellyttää maakohtaisesti eriteltyä talousraportointia ja kansainvälisellä tasolla on edistettävä automaattista monenkeskistä verotietojen vaihtoa.
Työeläkelaitokset ja -rahastot ovat suurasiakkaita. Niiden ohjeistaminen ja sitouttaminen vastuulliseen sijoittamiseen on yksi hyvä tapa painostuslinjassa haitallista verokilpailua käyviä veroparatiisi- ja salaisuusalueita kohtaan.
Hallituksen viime viikolla julkaisemassa kansainvälisen veronkierron vastaiseen toimintasuunnitelmaan on kirjattu työeläkealalla tämän vuoden aikana käytävä keskustelu veroparatiiseihin liittyvistä kysymyksistä sijoitustoimintaan liittyen.
lehti 