Vähemmistövaltuutettu pyysi Syrjintälautakuntaa tutkimaan, oliko henkilöä syrjitty pankkipalveluissa, ja asettamaan uhkasakon S-Pankki Oy:lle, koska pankki ei ollut hyväksynyt virolaista passia henkilöllisyyden osoittamiseksi eikä siksi myöntänyt verkkopankkitunnuksia.
Syrjintälautakunta totesi, ettei lainsäädännöstä tai muista virallisohjeista ollut aiheutunut estettä hakijan virolaisen passin hyväksymiselle.
Pankki ei ollut esittänyt, että sillä olisi ollut aihetta epäillä hakijan esittämän passin aitoutta.
Lautakunnan mukaan pankin menettely oli perustunut ohjeeseen, joka merkitsi etniseen alkuperään perustuvaa erottelua.
Pankki perusteli rahanpesun ja terrorismin riskillä
Pankin perustelu ulkomailta tulevien henkilöiden lähtökohtaisesta korkeamman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskistä, joka oikeuttaisi vaatimaan EU/ETA -valtion kansalaiselta suomalaisen henkilötunnistusasiakirjan, oli Syrjintälautakunnan mukaan lakiin perustumaton ja syrjivä.
Pankin tunnistusperiaatteissa oli ollut yleisenä lähtökohtana, että se oli hyväksynyt pankkitunnusten saamiseksi vain Suomen viranomaisen myöntämän passin tai henkilökortin.
Syrjintälautakunta katsoi pankin menettelyn olleen välillistä syrjintää ja pankin yleisten tunnistamisohjeiden olleen edelleen sillä tavoin tulkinnanvaraiset, että ne voivat johtaa välittömään tai välilliseen syrjintään.
Syrjintälautakunta kielsi pankkia jatkamasta tai uusimasta yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista menettelyä. Lautakunta asetti kieltopäätöksensä tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.
lehti 