Euroopan unionin tiistaina Venäjälle määräämien uusien talouspakotteiden vaikutusten suuruutta on vielä vaikea arvioida, mutta selvää on, että ne ovat miinusmerkkisiä. Näin toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo vaikutuksista niin Suomeen kuin Venäjään.
– Etumerkin voi sanoa, mutta suuruusluokka on asia erikseen, hän toteaa.
Sauramo uskoo, että Suomen talouteen rahoitusmarkkinoihin sekä energia- ja asealoille kohdistuvat tuoreet pakotteet tuskin vaikuttavat heti.
– Kun Suomi ei käy esimerkiksi aseteknologian kauppaa Venäjän kanssa toisin kuin esimerkiksi Ranska, pakotteiden suoria vaikutuksia ei sen osalta ole, hän toteaa.
Myöhemmin vaikutuksia Suomeen
Sauramo korostaa sitä, että tulee tehdä ero välittömien vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten välillä.
– On mahdollista, että välittömät vaikutukset eivät tunnu Suomessa, mutta jos pakotteet muuttavat Venäjän talouden keskimääräistä kehitystä huonommaksi, vaikutukset voivat näkyä myöhemmin myös meillä, hän sanoo.
Sauramo toteaa, että lukuja ei tällä hetkellä pysty sanomaan.
– Jos vaikkapa venäläisen yritystoiminnan rahoittaminen vaikeutuu, se näkyy koko Venäjän kansantalouden kehityksessä ja sitä kautta myös Suomessa.
Rupla alhaalla jo valmiiksi
Sauramo muistuttaa siitä, että jo ennen Ukrainan kriisiä Venäjän ruplan arvio heikkeni.
– Se näkyi suoraan turismissa Venäjältä Suomeen paitsi Itä-Suomessa, myös Helsingissä. On mahdollista, että jos kriisi jatkuu, sen jatkuminen ruokkii tällaista jo aiemmin näkynyttä kehitystä, Sauramo sanoo.
Lisäksi pakotteiden vaikutukset tapaavat näkyä naapurimaissa selvemmin kuin kauempana.
– Jos pakotteet näkyvät Venäjän talouden kokonaiskehityksen heikkenemisenä, kyllä rajanaapurit ovat ne, joissa vaikutukset näkyvät selvimmin.
Sauramo kuitenkin muistuttaa siitä, että Venäjän voi olla mahdollista korvata Länsi-Euroopan kanssa tapahtuvan kaupan supistuminen muiden, esimerkiksi Aasian maiden kanssa.
– Sitä on tapahtumassa, mutta senkin vaikutuksia on vaikea arvioida täsmällisemmin.
lehti 