Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä julkisen talouden alijäämän kytkeminen eläkeneuvotteluihin ja eläkeiän alarajan nostamiseen on sumutusta, jonka läpi etenkin palkansaajien on kyettävä näkemään.
– Julkisessa keskustelussa valtion talous ja alijäämän kasvu on ollut yksi eläkeiän nostamista ajavien keskeisimpiä perustelua. Eläkeiän nostolla ei valtion taloutta kuitenkaan tasapainoteta, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa eläkeiän vaikutus julkiseen talouteen voi olla pitkällä aikavälillä jopa negatiivinen. Jos eläkeikää nostetaan ja työttömyydessä ei tapahdu käännettä parempaan, tämä voi merkitä kasvavalle joukolle entistä pidempiä työttömyysjaksoja ennen eläkettä.
– Tämä tarkoittaa pienempiä eläkkeitä ja yhä suurempaa huonosti toimeentulevien eläkeläisten joukkoa, joka kuluttaa vähemmän.
Analyysi puuttuu
Porokari kaipaa kunnon analyysia eläkeiän noston vaikutuksista. Hän muistuttaa, että rahat eläkkeisiin tulevat eläkeyhtiöistä, joihin palkansaajilta ja työantajilta kerätyt varat on rahastoitu.
– Eläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus ovat varovaisesti viestittäneet, että eläkejärjestelmä itsessään ei vaadi eläkeiän korostusta, tai ainakaan sillä ei ole kiirettä. Jos eläkkeiden maksajat ovat tätä mieltä, miksi keskusteluun on sekoitettu julkisen talouden alijäämää ja valtiovaltaa.
Porokari kehottaa näkemään sumutuksen läpi keskustelijoiden motiivit. Kovin eläkeiän nostaja on Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka haluaa entistä pienempiä eläkemaksuja.
– EK:ta ei kiinnosta, onko ikääntyneellä työntekijällä töitä vai ei, kunhan he eivät ole rasittamassa yritysten taloutta. Eläkeiän nosto palvelee EK:n intressejä monella tavoin, mutta kannattaako ay-liikkeen hyväksyä sen pyrkimykset lähes soraäänittä.
uutiskirje 
