Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan keskiviikkona budjettiriiheen kokoontuneella maan hallituksella on suuri vastuu kuntatalouden tämän hetken ongelmista. Hän pitää lähtöasetelmia ensi vuotta ajatellen synkkinä erityisesti kuntien kannalta. Kuntatalous on vajoamassa ensi vuonna yhä syvemmälle muun muassa valtionosuusleikkausten seurauksena.
– Kun lisäksi näyttää siltä, että kuntien tehtäviä toisella kädellä yritetään vähentää – siinä kuitenkaan onnistumatta – ja sitten vielä toisella kädellä lisätään – ilman että lisätehtäviin osoitetaan rahaa – kuntatalouden ahdinko syvenee, ihmettelee Pihlajamäki.
Mikäli hallitus toteuttaa aikeensa, kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti putoaa 4 prosenttiyksikköä noin 25 prosentin tasolle. Se merkitsee sitä, että kuntien kontolle tuleva rahoitusosuus nousee 1,2 miljardilla eurolla.
– Mitä tästä seuraa? Kuntatalous on entistä enemmän kuralla ja pahimmassa tapauksessa henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset lisääntyvät ja samaan aikaan kansalaisten palvelut heikkenevät, vaikka palvelukysyntä jatkuvasti kasvaa, Pihlajamäki huomauttaa.
Lisää lomautuksia tiedossa
Tuoreimpien tietojen mukaan viime vuonna hieman yli 60 kuntaa ja lisäksi 25 kuntayhtymää tai vastaavaa yhteisöä turvautui yhteistoimintamenettelyyn. Lisäksi useilla paikkakunnilla käytiin neuvotteluja palkkojen leikkaamisesta ja alentamisesta sekä mm. vapaaehtoisista palkattomista vapaista. Kuntatyönantaja on arvioinut, että ensi vuonna lomautuksia ym. olisi kuluvaa vuotta enemmän.
Pihlajamäen mukaan monilla Jytyn edustamien alojen työpaikoilla, kuntien lisäksi mm. seurakunnissa ja kolmannella sektorilla, on talousahdingon ja valtionosuusleikkausten seurauksena meneillään kasvava epävarmuuden ilmapiiri.
– Tutkimukset lomautuksista osoittavat, että todellista säästöä ei yleensä synny edes lyhyellä tähtäimellä. Työt eivät häviä mihinkään, joten ne tehdään myöhemmin kalliina ylitöinä. Kasaantuneet työt johtavat stressiin ja lisääntyneisiin sairauslomiin. Selvää on, että tuottavuus ja hyvinvointi eivät viihdy työpaikoilla, joissa on jatkuvia säästösuunnitelmia ja työtä varjostaa epävarmuus, Pihlajamäki toteaa.
lehti 