Suomalaiset auttavat vanhoja ihmisiä eniten Euroopassa. Apu ei ole vain palvelujärjestelmää täydentävää, kuten kaupassa käyntiä ja kuljetusta, saattajana olemista ja asiointia. Omaishoito korvaa kunnalta saatuja palveluja ja laskee siten palvelumenoja.
Näin toteaa Kelan tutkija Sari Kehusmaa väitöskirjassaan Hoidon menoja hillitsemässä.
Kehusmaa kirjoittaa Kelan tutkimusblogissa olettaneensa, ettei omaishoidolla ole suurta taloudellista merkitystä. Todellisuus oli aivan toista:
”Omaishoito säästi keskimäärin 20 000 euroa vuodessa henkilöä kohden, kun vertasimme niitä joiden pääasiallinen avun lähde olivat omaiset, vastaavankuntoiseen henkilöön, joka on julkisten palvelujen varassa. Tällaisia heikkokuntoisia omaisten avun varassa olevia ikäihmisiä on sekä Kelan tilastojen että väestötutkimusten mukaan suomessa noin 140 000 henkilöä. Tämä merkitsee, että omaishoidolla säästetään vuosittain noin 2,8 miljardin euron arvosta palvelumenoja”, kirjoittaa Kehusmaa.
Miljardisäästö epävirallista hoitoa
Hän kummastelee sitä, että omaishoidolla on erittäin suuri merkitys tulevaisuudessa realisoituviin hoitomenoihin, mutta silti omaishoitoa kutsutaan epäviralliseksi hoidoksi.
”Tutkijana aloin pohtia, voiko näin merkittävä kansantaloudellinen ilmiö olla epävirallinen. Jos epävirallinen toiminta vaikuttaa näin merkittävästi virallisen yhteiskunnan menoihin, tulisiko toimintaa ohjata ja seurata virallisemmin.”
Suomessa lain omaishoidon tuesta piiriin kuuluvat omaishoitajat ovat saaneet virallisen omaishoitajan aseman ja heillä on mahdollisuus saada omaishoitopalkkio ja tukipalveluja. Näitä virallisia omaishoitajia on tällä hetkellä noin 40 000.
”Omaisten auttaminen on kuitenkin paljon yleisempää kuin mitä omaishoidon tukea saavien määrästä voi päätellä. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoidon tuki kattaa vähän yli 10 prosenttia kaikista omaishoitotilanteista”, Kehusmaa laskee.
Entä tulevaisuudessa?
Hän pohtii, ovatko tulevat sukupolvet yhtä sitoutuneita omaishoitoon. Omaishoidon määrän väheneminen voi kiihdyttää hoitomenojen kasvua.
”Vanhuusikä pitenee ja se saattaa kestää jopa 40 vuotta. Tämä merkitsee, että meillä on kaksi sukupolvea samaan aikaan eläkeiässä. Se on suuri haaste palvelujärjestelmällemme. Toisaalta eläkkeellä olevat ovat myös voimavara. Läheisten toisilleen antamalla avulla on suuri taloudellinen merkitys yhteiskunnassa.”
uutiskirje 
