Näin Finavia suunnitteli
Finavia jakoi kausikorttien tuotot operaatioiden määrällä ja sai laskennallisen operaatiokohtaisen tuoton, joka oli yritysten kohdalla 1,81 euroa.
Pienkoneilla ilman kausikorttia lentäviltä yrityksiltä eli esimerkiksi ulkomaisilta vierailijoilta laskutettiin Suomessa keskimäärin 24,87 euroa.
Johtaja Joni Sundelinin allekirjoittaman hinnoittelupäätöksen (30.4.2013) mukaan ”näin suuri maksutasojen ero samasta palvelusta ei Finavian mielestä ole perusteltu”.
Kausikorttijärjestelmän uudistuksen esittelyssä todetaan: ”Hinnat asteittain kohti operaatiokohtaisilla hinnoilla toimivien operaattorien hintoja.” Operaatiomäärien säilyessä ennallaan tämä olisi merkinnyt kausikorttien maksujen vähittäistä kymmenkertaistamista jollakin ajanjaksolla.
Korotusten oli tarkoitus tapahtua aluksi puolen vuoden askelin, joista ensimmäinen oli 25 prosenttia ja seuraavan oli tarkoitus olla ”isompi”.
Lentoasemia ylläpitävä valtionyhtiö Finavia suunnitteli korottavansa liiketoimintaan käytettävien pienkoneiden asemamaksuja asteittain jopa kymmenkertaisiksi. Suunnitelmia esiteltiin yrityksille ja ilmailualan yhdistyksille keväällä 2013 järjestetyissä tilaisuuksissa.
Kansan Uutiset sai haltuunsa asiaa koskevia dokumentteja. Yksi niistä on 30.4.2013 päivätty hinnoittelupäätös (PDF-tiedosto) jossa Finavia ilmoittaa, että pienkoneilla lentävien yhtiöiden asemamaksuja korotetaan 25 prosenttia 1.7.2013. Toisessa 24.4.2013 päivätyssä dokumentissa Finavia suunnittelee toteuttavansa vuodenvaihteessa lisäksi kesäistä ”isomman korotuksen” jo 1.1.2014.
Papereista selviää, että Finavian tavoitteena oli nostaa esimerkiksi yhtiömuotoisten lentokoulujen asemamaksut asteittain noin kymmenkertaisiksi olettaen että toiminnan määrä pysyisi tällöin ennallaan. Kesäinen korotus toteutettiin, mutta sen jälkeen Finavia yllättäen luopui asteittaisten korotusten suunnitelmastaan.
– Konsultoituamme toimijoiden kanssa päädyimme yhteistyössä kyseiseen ratkaisuun. Ratkaisulla pyrimme edesauttamaan toimijoiden kykyä tuottaa palveluita omille asiakkailleen, Finavian johtaja Joni Sundelin vastasi yhtiön viestinnän välityksellä.
Kansan Uutisten aiheesta jättämään soittopyyntöön vastasi Sundelinin sijaan Finavian viestintäjohtaja, jolle Sundelinille osoitetut kysymykset toimitettiin sähköpostitse. Syyksi menettelyyn ilmoitettiin matka.
Miten Finavia aikoo kehittää hinnoittelua jatkossa?
– Keskustelemme asioista konsultaatiossa yleisilmailijoita edustavien toimijoiden [kanssa]. Finavia jatkaa myös tulevaisuudessa yleisilmailun mahdollistamista Suomessa. Tuemme vuosittain miljoonilla euroilla yleisilmailua, sillä yleisilmailulle tuotettavat palvelut eivät ole kustannusvastaavia, Sundelin vastasi.
Korkeintaan kahden tonnin painoisten pienkoneiden omistajat voivat ostaa kausikortteja kattamaan lentoasemien käytön. Ilman kausikorttia lentäviltä peritään erikseen maksut palveluista.
Viime vuoden lopulla kuukauden kausikortti maakuntakentille maksoi harrasteilmailijoille painon mukaan 63–323 euroa ja Malmille 159–808 euroa mutta ammattimaisen ilmailun hinta nostettiin maakunnissa 79–404 euroon ja Malmilla 199–1 010 euroon.
Kansan Uutisten tietojen mukaan vuonna 2012 kausikortit tuottivat Finavialle yhteensä hieman alle 160 000 euroa ja ilman kausikorttia lentäviltä laskutettiin yhteensä vajaat 90 000 euroa. Luvut sisältävät kaikki Finavian lentoasemat.
Näin Finavia suunnitteli
Finavia jakoi kausikorttien tuotot operaatioiden määrällä ja sai laskennallisen operaatiokohtaisen tuoton, joka oli yritysten kohdalla 1,81 euroa.
Pienkoneilla ilman kausikorttia lentäviltä yrityksiltä eli esimerkiksi ulkomaisilta vierailijoilta laskutettiin Suomessa keskimäärin 24,87 euroa.
Johtaja Joni Sundelinin allekirjoittaman hinnoittelupäätöksen (30.4.2013) mukaan ”näin suuri maksutasojen ero samasta palvelusta ei Finavian mielestä ole perusteltu”.
Kausikorttijärjestelmän uudistuksen esittelyssä todetaan: ”Hinnat asteittain kohti operaatiokohtaisilla hinnoilla toimivien operaattorien hintoja.” Operaatiomäärien säilyessä ennallaan tämä olisi merkinnyt kausikorttien maksujen vähittäistä kymmenkertaistamista jollakin ajanjaksolla.
Korotusten oli tarkoitus tapahtua aluksi puolen vuoden askelin, joista ensimmäinen oli 25 prosenttia ja seuraavan oli tarkoitus olla ”isompi”.
lehti 