Hyvä vientikauppa voi jäädä toteutumatta, kun luotto- tai takuupäätökset viipyvät. Vielä muutama vuosi sitten Nokia jäi nuolemaan näppejään, kun Ericsson nappasi kaupat.
Ruotsin notkeudesta on opittu ainakin sen verran, että työ- ja elinkeinoministeriö on lisännyt vientiluottojen ja -takuiden määrärahoja. Teknologiateollisuudessa toivotaan, että pk-sektorin hakemusten käsittelyä voitaisiin jouduttaa.
Kauppaa on saatettu hioa hyvinkin pitkään, mutta loppumetreillä luottopäätökset pitäisi saada joutuin, muutamassa päivässä.
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa kertoo, että pk-yrityksessä kaupan kaatuminen voi tietää toiminnan uudelleenjärjestämistä.
– Kun ajattelee, mistä Suomen uudet vientihankkeet tulevat, niin niillä aloilla on totuttu aika nopeisiin aikatauluihin. Laina- tai takuupäätöksen saaminen kestää viikkoja, hän sanoo ja lisää:
– Totta kai hakemukset pitää käsitellä kunnolla, koska kyse on julkisesta rahasta.
Liian monta tahoa
Tilastoja eri maiden luototuspäätösten käsittelyajoista on vaikea saada, mutta Oksan mukaan käsittely voi tapahtua hetkessäkin.
Yritysmaailman vinkkelistä vaikuttaa siltä, että joissakin maissa ei katsota hakemuksia niin tarkkaan, kunhan kaupat saadaan. Oksa huomauttaa, että eräissä maissa luototuspäätöksille on rakennettu ns. pikakaistoja.
Hän huomauttaa, että jo lähtötilanteessa pk-yritys voi olla pulassa, sillä hallinnon toimijoita ja rahoituslähteitä on useita.
– Keskeiset ongelmat löytyvät siitä, kehen ottaa yhteyttä, miten hakea rahaa ja kauanko käsittely kestää.
”Ajoissa liikkeelle”
Lokakuun puoleenväliin mennessä Finnverasta on haettu vientitakuita 4,8 miljardia.
– Voimaan on tullut yli miljardi euroa eli luotto nostettu tai takuu on astunut voimaan, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kertoo.
Reilun miljardin takana on kaikkiaan 405 päätöstä. Pienimmät summat ovat tuhansia euroja. Suomessa on 10 000 vientiyritystä, joista suuria on satakunta.
Heikkilä arvioi, että pk-sektorin näkemys hitaasta päätöksenteosta johtuu menettelytapojen heikosta tuntemuksesta.
– Jos kyse on alle 600 000 eurosta ja tunnemme kohdemaan asiakkaan entuudestaan, päätös voi tulla päivässä. Isommissa kaupoissa aikaa menee enemmän, vuosiakin.
Näin on myös, kun luototusta haetaan kauppoihin, jotka tehdään heikommin tunnettuihin maihin. Tarkoituksena on turvata kaupassa yrityksen saatavat, mutta myös varmistaa, että verovaroja ei haaskata huonoihin kauppoihin.
Luottotietoja vaikea saada
Kun Finnveralta haetaan luottoa riskinhallintaan eli siihen, ettei asiakas maksakaan tilausta, tarvitaan myös tilinpäätöstiedot asiakkaalta. Pienissä kaupoissa riittävät luottotiedot.
Heikkilän mukaan luottotietojen ja tilinpäätöstietojen saaminen esimerkiksi Intiasta tai Venäjältä voi kestää. Asiakkaan on oltava luottokelpoinen. Isot vientiyritykset tietävät tämän, mutta pk-sektori ei välttämättä.
– Olisi hyvä olla liikkeellä jo silloin, kun kauppa on ns. kiikarissa, mutta ei vielä loppumetreillä. Jos kilpailijoina ovat saksalaiset tai ruotsalaiset yritykset, ne osaavat hakea vientiluottopäätökset ajoissa.
Finnvera tarjoaa pk-yrityksille koulutusta mm. vientitukien hakemiseen.
– Vientikaupan rahoitus voi olla monimutkaista. Maailman eri maissa toimitaan eri tavalla.
Minisarjassa käydään läpi pyrkimyksiä, toiveita ja ongelmia, joita liittyy hallinnollisen taakan purkamiseen.
lehti 