Tropiikin merenrantojen ja jokisuistojen puu- ja pensaskasvusto, mangrove, sitoo hiiltä enemmän kuin mikään muu ekosysteemi, jopa tuhat tonnia hehtaaria kohti, kertoo YK:n ympäristöohjelma Unep.
Mangrovemetsien kasvustosta ja kalakannoista hyötyy maailmassa jopa sata miljoonaa ihmistä, jotka asuvat kymmenen kilometrin säteellä metsistä. Lisäksi mangrovet tarjoavat tehokkaan suojan myrskyjä ja eroosiota vastaan.
Unepin raportin mukaan mangrovet kuitenkin tuhoutuvat 3–5 kertaa nopeammin kuin metsät keskimäärin. Siitä syntyy viidennes metsien aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja miljardien eurojen edestä taloudellista vahinkoa. Mangroveja uhkaa ihmisen toiminnan ohella ilmastonmuutos.
Unep ennustaa, että mangrovemetsistä katoaa 10–20 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Etelä-Aasia saattaa menettää 35 prosenttia mangroveistaan jaksolla 2000–2050, vaikka siellä kasvuston antama suoja olisi erityisen tarpeellinen.
Indian Odishaan vuonna 1999 iskenyt trooppinen hirmumyrsky surmasi rannikolla 8 500 ihmistä ja tuhosi kaksi miljoonaa kotia.
Tutkimusten mukaan mangrove voi vähentää aaltojen korkeutta ja voimaa 13–66 prosenttia. Odishassa ponnistellaan mangrovemetsien palauttamiseksi.
– Uhkarohkea hanke maksaa 6 000 euroa hehtaarilta, kertoo Jagannath Chatterjee alueen kehitysyhteistyökeskuksesta.
uutiskirje 
