Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ei hyväksy lakimuutosta, jonka mukaan vanhusten laitoshoitoon pääsyä vaikeutetaan entisestään. Hallituksen esityksen mukaan vasta äsken voimaan tulleesta vanhuspalvelulaista poistetaan hoitoon pääsyn perusteista arvokas elämä. Perusteiksi jäävät lääketieteelliset syyt ja asiakasturvallisuus.
– Päätös kertoo siitä, ettei välttämättä ymmärretä vanhusten määrän kasvua, Paavola sanoo.
– Jo nyt kotihoidossa on asiakkaita, jotka tarvitsivat kipeästi laitoshoitoa. Kotihoidon kriisi ei ratkea heikentämällä vanhustenhoitoa kokonaisuudessaan.
Paavolasta arvokkaan elämän poistaminen hoidon perusteista on kummallista. Jo ihmisoikeuksien lähtökohtana on turvata arvokas elämä.
– Meillä Suomessa se poistetaan vanhustenhoidon perusteista liian kalliina kriteerinä, Paavola moittii.
Samanlaista kritiikkiä esittivät vasemmistoliiton Erkki Virtanen ja Annika Lapintie lain lähetekeskustelussa tiistaina. Lakiesitystä perustellaan laitoshoidon vähentämisellä.
– Jos näin on, niin miksi sitten esitetään leikattavaksi ympärivuorokautista hoitoa kokonaisuudessaan? Eihän vanhusten hoidon tarve vähene lain muuttamisella mihinkään, Lapintie arvioi
– Mutta en voinut kuvitella, että ainoaksi keinoksi siihen löytyisi arvokkuuden poistaminen näistä ehdoista, hän sanoi.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vastasi Virtaselle, että oikeutta arvokkaaseen elämään ei ole poistettu, vaan se on muotoiltu uudella tavalla.
”Hoitoon pääsystä joutuu taistelemaan”
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Sen tavoitteena on turvata lainsäädännöllä ikääntyneen väestön hyvinvointia ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Viime viikolla hallitus antoi eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, jossa laitoshoitoon pääsyä vaikeutetaan.
SuPerin Silja Paavolan mukaan jo nyt kotihoidossa on asiakkaita, jotka tarvitsisivat todellisuudessa laitoshoitoa. Asiakkaan hoitoon pääsystä joutuvat taistelemaan niin hoitajat kuin omaisetkin. Asiakas ei itse yleensä ole siinä kunnossa, että pystyisi puolustamaan oikeuksiaan. Hoitajat ovat kauhuissaan, sillä asiakkaat ovat yhä useammin erittäin huonokuntoisia ja puhutaan jopa heitteillejätöstä.
Vanhuspalvelulain tavoitteena muun muassa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, mutta Paavolan mukaan todellisuudessa ensi vuoden alussa voimaan astuva lakimuutos tulee lisäämään hyvinvointieroja.
– Vanhukset, joilla on varaa ostaa laitoshoitoa yksityiseltä sektorilta, tulevat saamaan parempaa hoitoa kuin sellaiset, joilla ei siihen ole varaa. Yhteiskunta eriarvoistuu.
”Tietoinen arvovalinta”
Paavola pitää tätä tietoisena arvovalintana vanhenemisesta. Eri tahot, SuPer kärjessä, ovat vieneet tietoa päättäjille vanhustenhoidon tilasta jo vuosia, jopa vuosikymmeniä. Lakimuutos ei ota huomioon yli 75-vuotiaiden ikärakennemuutosta. Vanheneminen on yksilöllistä, mutta biologiseen vanhenemiseen liittyy toimintakyvyn laskua. Se yhdistettynä muistisairauksiin ja selkeiden tautien hoitoon lisää vääjäämättä hoidon ja hoivan tarvetta. Vuoteen 2016 mennessä yli 85-vuotiaiden määrä lisääntyy 29 000 henkilöllä, vuoteen 2030 yli 90-vuotiaat 120 prosenttia.
– Välinpitämättömyys asian suhteen tuntuu kummalliselta. Suomesta ei näiden päätösten perusteella enää voida puhua hyvinvointivaltiona. Jätämme vanhukset pärjäämään oman onnensa nojaan. Herää kysymys, ovatko vanhukset päättäjille vain kustannuserä, Paavola sanoo.
”Pitääkö lupaus mitoituksessa?”
Paavolan mukaan seuraavaksi keskustellaan henkilöstömitoituksesta vanhustenhoidossa ja päättäjien lupauksista avata vanhuspalvelulaki, jos yksikin ympärivuorokautisen hoidon yksikkö alittaa vähimmäismitoituksen.
– Toivottavasti tässä asiassa päättäjät pitävät lupauksensa ja puuttuvat lainsäädännöllä huonoon vanhustenhoitoon. Muutoin olemme tilanteessa, jossa vanhukset menehtyvät ennen aikojaan ja hoitajat uupuvat kesken työuran.
SuPeriin kuuluu yli 86 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
uutiskirje 
