KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomalainen pärjää eurooppalaisessa palkkavertailussa

Ruotsissa vähemmän koulutusta saaneiden palkat ovat korkeampia kuin Suomessa, mutta palkat eivät välttämättä nouse iän myötä.

Ruotsissa vähemmän koulutusta saaneiden palkat ovat korkeampia kuin Suomessa, mutta palkat eivät välttämättä nouse iän myötä. Kuva: Lehtikuva/Kimmo Mäntylä

Suomalainen kokoaikaisessa työsuhteessa työskentelevä palkansaaja saa parempaa palkkaa, kuin EU-maiden palkansaajat keskimäärin, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen keskiviikkona julkistettu selvitys.

UP/Mika Peltonen
3.12.2014 16.58
Fediverse-instanssi:

Selvitys pohjautuu EU:n tulo- ja elinolotutkimukseen vuodelta 2011, jolloin suomalaisten keskipalkka oli 3 132 euroa kuukaudessa.

Palkkataso oli Suomea korkeampi esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa, mutta Saksassa matalampi.

Erilaiset neuvottelujärjestelmät vaikuttavat

Palkkojen hajonta Suomessa on vertailumaiden joukossa neljänneksi pienintä. Vähäisintä se on Tanskassa.

Tutkijat muistuttavat, että erot niin palkkahajonnassa kuin matalapalkkaisuudessakin, johtuvat pitkälti maiden erilaisista neuvottelujärjestelmistä.

Baltian maissa ja Saksassa, missä palkoista sovitaan usein hajautetusti, korkeiden ja matalien palkkojen väliset erot ovat suuria. Pienen palkkahajonnan maissa, kuten Pohjoismaissa, palkkasopimukset tehdään yleensä koordinoidusti.

Suomen nykyinen palkkaratkaisu perustuu vuonna 2013 tehtyyn työllisyys- ja kasvusopimukseen.

Matalapalkkaisuutta on Suomessa selvityksen mukaan suhteellisen vähän. Meillä matalapalkkaiseksi määritellään työ, josta saatava palkka on alle 1 900 euroa kuukaudessa.

Saksassa matalapalkkatyötä tekee lähes neljännes kokoaikatyötä tekevistä. Saksan lisäksi matalapalkkaisuus on keskimääräistä yleisempää myös Latviassa ja Liettuassa.

Suomalaisista kokoaikaisista työntekijöistä matalapalkkaisia oli vuonna 2011 noin 15 prosenttia.

Suomalaiset ikääntyneet pärjäävät

Korkeasti koulutettujen palkat ovat selvityksen mukaan Suomessa suhteellisen matalia ja vähemmän koulutusta saaneiden palkat suhteellisen korkeita.

Ruotsissa vähemmän koulutusta saaneiden palkat ovat korkeampia kuin Suomessa, mutta palkat eivät välttämättä nouse iän myötä.

Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa keski-ikäiset ovat parhaiten ansaitseva ikäryhmä. Suomessa vanhin ikäryhmä ansaitsee enemmän kuin keski-ikäiset.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sukupuolten välisessä palkkaerovertailussa Suomi kuuluu suhteellista palkkaeroa mittarina käytettäessä vertailumaiden puoliväliin. Suomessa naisten ja miesten välinen palkkaero vuonna 2011 oli 84 prosenttia.

Talouskriisivuosien erityispiirre on ollut se, että joissain maissa nimellispalkat ovat laskeneet. Selvintä lasku on ollut Kreikassa, mutta keskimääräinen palkkataso on laskenut myös Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
02

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
03

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
04

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 
05

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset