Maanantaina alkaneessa budjetin palautekeskustelussa vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Kari Uotila vaatii leikkaavan talouspolitiikan muuttamista työllistäväksi ja elvyttäväksi. Vain siten Suomi voi pienentää mittavaa liikenneverkon ja rakennuskannan korjausvelkaa ja vähentää syntynyttä hyvinvointivelkaa.
– Lyhytnäköisellä euromääräisen julkisen velan välttelyllä heikennetään pitemmän aikavälin velkakestävyyttämme, sanoi Uotila.
Uotila muistutti, että sekä kansainvälinen valuuttarahasto IMF että OECD ovat suositelleet Euro-alueelle säästökurin höllentämistä ja elvytystä. Moni suomalainen asiantuntija on suositellut myös elvytystä, muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen Eero Lehto.
– Ellei liikenneverkon korjausvelkaa vähennetä, viemme pohjaa euromääräisen julkisen velan maksumahdollisuuksilta. Surkea väylästön kunto vaikeuttaa niin vientiteollisuuden, kuin kotimarkkinoidenkin toimintaa.
Suomessa homekoulu poikineen
– Rakennuskantamme korjausvelan arvioidaan olevan 30–50 miljardia euroa. Tässä summassa on homekoulu poikineen. Nyt on järkevää ryhtyä korjaamaan rakennuksia, kun korot ovat matalalla, listasi Uotila.
Hyvinvointivelka syntyy ja on syntynyt Uotilan mukaan ennen muuta jättityöttömyyden seurauksena. Yli neljä miljardia menee työttömyysturvan maksamiseen ja lisäksi tulevat menetetty työpanoksen arvo, menetetyt työtulot ja syrjäytymisen kustannukset.
– Meillä on edelleen tätä hyvinvointivelkaa esimerkiksi siitä, kun mielenterveyspotilailta vietiin laitospaikat, mutta avohoitopalveluita ei järjestetty.
Uotila varoittaa hallitusta tekemästä samaa virhettä vanhusten hoidon kanssa. Haettu säästö muuttuu helposti kasvaneeksi hyvinvointivelaksi. Myös ennalta ehkäisevistä palveluista leikkaaminen on tutkitusti synnyttänyt hyvinvointivelkaa ja nostanut myöhemmin kunnan sosiaali- ja terveysmenoja.
Kaikki paukut työllisyyteen
Vasemmistoliitto muistuttaa budjettimietintöön tekemässään vastalauseessa, että pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden suorien työttömyysturvakustannusten arvioidaan olevan ensi vuonna valtiolle ja kunnille 800 miljoonaa, eli yli 2 miljoonaa euroa päivässä. Pidemmän aikavälin kustannukset ovat vielä merkittävämpiä, ellei rakenteellista työttömyyttä saada alennettua.
”Kaikki toimet onkin nyt suunnattava työpaikkojen luomiseen ja talouden tukemiseen. Vaikka valtion ja koko julkisen sektorin velkaantumisvauhti on huolestuttava, on sitäkin vaarallisempaa talouskasvun puuttuminen ja massatyöttömyys”, vasemmistoliitto toteaa.
Vastalauseessa huomautetaan, ettei Suomen luottoluokitusta laskeneen Standard & Poor’sinkaan päähuomion kohteena ollut valtionvelka, vaan taloutemme heikot kasvunäkymät, haasteet väestörakenteessa ja talouden rakennemuutoksessa sekä vaimea ulkomainen kysyntä.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tämän vuoden syyskuussa 218 000, mikä oli 19 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 314 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 29 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
lehti 