STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tyrmää järjestön nettisivuilla esitykset palkkojen alentamisesta.
Talouspoliittisten toimenpiteiden perusteleminen yksittäisten toimijoiden näkökulmasta ovat Sundin mukaan usein kokonaisuuden kannalta katastrofaalisia.
– Hölmöläisten matonkutominenkin on järkevää puuhaa tähän verrattuna.
Samoilla linjoilla on myös palkansaajien keskusjärjestö SAK, jonka mukaan palkanalennukset johtaisivat tässä tilanteessa ostovoiman heikentymiseen ja työttömyyden kasvuun. SAK ei ylipäätään näe tarvetta palkanalennuksille.
Palkka-ale ei ratkaise ongelmaa
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä on vaikea nähdä, että suorilla palkanalennuksilla voitaisiin tosiasiassa säilyttää työpaikat. Suomen ja yritysten ongelmat eivät ratkea jo ennestään pieniä palkkoja alentamalla
– Suomessa on mahdollisuus lomauttaa työntekijöitä silloin, kun tuotanto ei vedä. Suomalaisten yritysten tuotanto- ja kilpailuongelmat eivät johdu palkoista, vaan tuotantorakenteista ja ylipäätänsä talouskasvun puutteesta.
Yksittäisissä yrityksissä tehtävät palkanalennukset johtaisivat Huutolan mukaan vain palkkojenalennuskierteeseen, ostovoiman laskuun, pelättyyn deflaation ja työttömyyden lisääntymiseen.
– Keskustelukin palkkojen alentamisesta on pahasta. Se voi johtaa siihen, että kulutus entisestään vähenee, mikä vain lisää Suomessa työttömyyttä.
Parhaiten työllisyyttä, tuottavuutta ja vientialojen kilpailukykyä edistetään SAK:n työ- ja elinkeinojohtajan Matti Tukiaisen mukaan maltillisilla palkankorotuksilla.
Palkkaa ei voi yksipuolisesti alentaa
SAK:n päälakimies Timo Koskinen korostaa, ettei työnantaja saa yksipuolisesti alentaa työntekijän palkkaa.
– Työnantaja ei voi omalla päätöksellään siirtää työntekijää toisiin tehtäviin alemmalla palkalla. Siirron pitää perustua tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, joiden perusteella työntekijä voitaisiin irtisanoa nykyisistä tehtävistä työn vähyyden vuoksi.
Teoriassa työnantaja voi myös muuttaa palkkausjärjestelmää taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työnantajan on kuitenkin ennen päätöksentekoa käytävä yt-neuvottelut työntekijöiden edustajien kanssa.
– Palkkausjärjestelmän muuttaminenkaan ei välttämättä anna mahdollisuutta työntekijän palkan alentamiseen, Koskinen korostaa.
Keskustelu käy ylikierroksilla
Kun nykyinen työllisyys- ja kasvusopimus päättyy, on muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta esitetty sen jatkoksi nollalinjaa tai jopa palkanalennuksia. Kuoroon ovat liittyneet useat yksittäiset yritykset.
Ylen uutisten haastatteleman Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan yritysten tilanteen heikentyessä niissä ”varmasti joudutaan miettimään myös palkkojen alentamista työvoiman vähentämisen vaihtoehtona”. Yleistä palkka-alea EK ei Äimälän mukaan kuitenkaan halua.
Sundin mukaan tässä keskustelussa korostuu yksittäisen yrityksen näkökulma.
– Jos palkkojen alentaminen rajataan koskemaan vain yhtä/muutamaa yritystä, ne saavat palkanalennusten myötä kilpailuetua ja voivat hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa hieman huokeimmiksi.
– Jos palkanalennukset taas koskisivat kaikkia, ei kilpailuetua synny. Samat yritykset, jotka ovat vaikeuksissa ennen palkanalennuksia, ovat sitä myös palkanalennusten jälkeen.
Palkanalennuskeskustelussa on kokonaisuuden arviointi Sundin mukaan jäänyt olemattomaksi.
Ei turvaa työpaikkoja
Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 27 prosenttia vastanneista olisi valmiita luopumaan omalta osaltaan palkankorotuksista ja 29 prosenttia ei.
Mielipidemittauksesta käy myös ilmi, että vastanneista huomattava enemmistö eli 65 prosenttia ei usko, että palkkojen jäädyttäminen turvaa työpaikkoja.
Puolueittain myönteisimmin palkankorotuksista luopumiseen suhtautuvat Kokoomuksen kannattajat, kielteisimmin Vasemmistoliiton kannattajat.
lehti 