Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa, miten vuoden voimassa ollut laki kolmen päivän koulutusoikeudesta on toteutunut. Laki antaa työnantajille oikeuden saada verohelpotuksia enintään kolmen päivän ammatillisesta koulutuksesta työntekijöilleen.
Vuoden 2011 raamisopimusta tehtäessä palkansaajat ja työnantajat saivat aikaan riidan koulutusoikeuden käytännön toteutuksesta. Riita ratkaistiin lopulta työnantajille tarjotulla veroporkkanalla.
SAK:n viime lokakuussa tehty luottamusmieskysely osaamisen kehittämisestä työpaikoilla kertoo, että työnantajien maksama lyhyt koulutus on lisääntynyt vain vähän.
– Kun parin päivän koulutukseen vuonna 2012 pääsi joka viides, viime vuonna koulutusta sai 22 prosenttia työntekijöistä. Kehitys oli vastaava myös 3-5 päivää koulutetuissa, SAK:n lakimies Minna Tanska kertoo.
Hän ei uskalla arvioida, johtuuko pieni nytkähdys uudistuksesta.
– Ainakaan koulutukseen osallistuminen ei ole noussut tarpeeksi.
Koulutuksen uskotaan lisääntyvän
Verovähennyksiä haluavien yritysten pitäisi laatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. SAK:n luottamusmiesten mukaan vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen sellaisen laatiminen on aloitettu vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista.
Luottamusmieskyselyn vastaajista kolmannes uskoi, että jatkossa lainsäädäntö lisää osallistumista koulutukseen.
Muissa palkansaajakeskusjärjestöistä ei ole vielä tutkittu koulutusvapaalain vaikutuksia niiden toimialoilla. STTK:ssa on kuitenkin meneillään henkilöstötutkimus, jossa selvitellään myös koulutusasioita. Sen tulokset valmistuvat myöhemmin keväällä.
– Uudistus on tuskin vielä täydellä teholla käytössä, koska tieto opiskelumahdollisuudesta ei ole levinnyt kentällä. Siksi se ei viime vuonna toiminut, mutta tänä vuonna se alkanee toimia paremmin, STTK:n johtaja Jukka Ihanus kertoo.
Akavan lakimiehen Jaana Meklinin mukaan akavalaisten koulutusmäärät olivat laskussa jo lakia tehtäessä, eikä määrien kääntymisestä ole näyttöä.
– En ole ainakaan saanut sellaista viestiä, että koulutus olisi meillä lisääntynyt. Pelkäämme, että uudistus ei ole johtanut niin positiivisin tuloksiin, kuin alussa arveltiin.
Veroporkkanan käyttö näkyy myöhemmin
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Hannu Virtasen mukaan tässä vaiheessa ei voi vielä olla tietoa, miten yritykset ovat käyttäneet verohelpotuksia työntekijöidensä kouluttamiseen.
– Tämä nähdään vasta, kun yritykset hakevat veronkevennyksiä toteutuneen koulutuksen perusteella.
Virtanen arvioi, että vasta tämän vuoden jälkeen nähdään, onko verokannuste todellinen ja lisääkö se koulutusta
– Henkilöstökoulutus on viime vuosina ollut aika lailla seisahtunut. Viimeisten 5-10 vuoden aikana koulutettujen määrä ei ole lisääntynyt. Nyt täytyy vain toivoa, että laki kannustaisi yrityksiä kouluttamaan.
lehti 