Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti tiistaina välikysymyksen eurokriisin hoidosta ja etenkin Kreikan tilanteesta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on puolueen puheenjohtaja Timo Soini.
Välikysymyksen mukaan Kreikka on tehnyt paluun eurokriisin keskiöön. Ensi sunnuntain vaalien ennakkosuosikki Syriza on luvannut muutoksia maan lainaohjelmiin. Kreikan valtiolla on velkaa 170 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, eli huomattavasti enemmän kuin kriisin alussa. Kreikka on saanut muilta euroalueen mailta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta lainaa neljän ja puolen vuoden aikana yhteensä 226,7 miljardia euroa. Perussuomalaisten mukaan se on omassa luokassaan kyseenalainen maailmanennätys.
Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että jos Syrizan kaavailema politiikka toteutuu, Suomi joutuu nielemään tappioita useiden miljardien edestä. Jos Kreikka kieltäytyy maksamasta velkojaan tai jos niitä annetaan anteeksi, osa suomalaisten veronmaksajien myöntämistä lainarahoista jää saamatta.
”Euroero ei enää tabu”
Kriisin alussa puhe Kreikan euroerosta oli tabu. Välikysyjien mukaan nyt Saksasta ja Ranskasta kuuluu, että Kreikan voisi päästää lähtemään.
”Niiden pankkien saatavat on turvattu muiden maiden veronmaksajien rahoilla. Eurokriisin alussa suomalaisilla veronmaksajilla oli nolla euroa kiinni Kreikassa. Nyt meillä on siellä seitsemän miljardin euron saatavat.”
Euroalueen hajoamista perussuomalaiset ei pidä ainakaan epätodennäköisempänä kuin vuonna 2010, jolloin juuri hajoamista lähdettiin tukipakettipolitiikalla torjumaan. Samoin kriisimaiden taloudet ovat heikommassa kunnossa ja valtioiden velka selvästi korkeampi kuin se oli tukipakettien saamishetkellä.
Välikysymyksessä perätään tietoa Suomen kokonaisvastuista valtiovarainministeriön mukaan Kreikassa ja muissa tukipaketeissa sekä siihen, onko Suomi valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja suomalaisen veronmaksajan tappioksi.
lehti 