Siirtolaisen hidas kidutus

Kuvitellaan, että kaikki pääkaupunkiseudun palvelualoilla työskentelevät ulkomaalaiset menisivät lakkoon. Mitä tapahtuisi?

– Kaupunki olisi vähän erinäköinen, jos kukaan ei siivoaisi paikkoja. On siivousyrityksiä, joissa lähes kaikki työntekijät ovat prekaareja siirtolaisia, vastaa Jukka Könönen.

– Toisaalta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon ulkomaalaisia on töissä ja missä aloilla. Lakko toisi heidän määränsä näkyviin.

Siivousalan lisäksi ravintola-alan avustavissa tehtävissä sekä lehtien ja mainosten jakelussa työskentelee paljon epävarmassa asemassa olevia ulkomaalaisia.

Rajat toimivat myös Suomen sisällä

Könönen väitteli tammikuussa maahanmuuton sääntelyn vaikutuksista EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten elämään ja työntekoon. Hän haastatteli ulkomaalaisia työntekijöitä sekä näiden työnantajia ja tutki, miten maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa työmarkkinoihin.

Tutkijan mukaan maahanmuutosta puhuttaessa on huomioitava ehdollinen ja epävarma vaihe ennen pysyvän oleskeluluvan saamista. Laillinenkin oleskelu voi päättyä maasta poistamiseen, jos henkilö ei saa esimerkiksi uusittua oleskelulupaansa.

– Ongelmista, joita maahanmuuton hallinta tuottaa siirtolaisille, puhutaan ikään kuin ne olisivat vain muualla Euroopassa. Suomi on kuitenkin EU:n jäsenmaa. Me olemme osa samaa järjestelmää, lähetämme valvontalentokoneitakin Välimerelle.

Könösen mukaan rajat tunkeutuvat maiden sisälle ja tuottavat eroja ihmisten välille. Ulkomaalaiset ovat oleskeluvasta riippuen keskenään erilaisessa asemassa maahan jäämisen, työnteko-oikeuden, perhe-elämän ja sosiaaliturvan piiriin pääsyn suhteen.

Ulkomaalaiset ovat enne tulevaisuudesta

Könösen tutkimuksen tulos on, että maahanmuuton hallinta tuottaa sivutuotteenaan prekaaria eli epävarmaa ja työnantajien sekä viranomaisten armoilla olevaa työvoimaa.

”Vaikka työnteko on keskeinen ’hyvän maahanmuuttajan’ kriteeri, yhtälö ei aina toimi toisinpäin: työnteosta ei välttämättä seuraa oleskeluoikeutta tai oikeutta sosiaaliturvaan. Siten tuhannet ulkomaalaiset tekevät töitä ja maksavat veroja, ilman että heillä on välttämättä lainkaan oikeutta julkisiin palveluihin”, Könönen kirjoittaa väitöskirjassaan.

Siirtolaisten työoloissa tulevat näkyviin yhteiskunnan yleisemmän prekarisaation negatiiviset seuraukset ja sosiaalisten turvamekanismien puuttumisen vaikutukset, Könönen sanoo.

Siinä mielessä ulkomaalaisten tilannetta voisi pitää varoittavana enteenä suomalaisten tulevaisuudesta, jos prekarisaatio ja hyvinvointivaltion purkaminen jatkuvat.

”Olemme hyödyllisiä mutta merkityksettömiä”

”On hyvin ironista, että he [työnantajat] eivät luota mustiin miehiin, mutta suurin osa ravintoloiden avaimista Helsingissä [– –] on mustien miesten hallussa. [– –] Ja he tietävät turvakoodit, joilla pääsee sisään. Se on kaikista ironisinta. Jopa pankkeihin, yhdellä kaverilla on avaimet pankkiin. Mutta meihin ei luoteta, meistä ei pidetä, meitä ei haluta nähdä.” (opiskelija)

”Menen kahdeksalta illalla ja lopetamme kolmelta yöllä. On hyvin vaikeaa päästä kotiin kolmelta yöllä, ei ole kulkuyhteyksiä… Joten minun pitää odottaa siellä, ja on hyvin kylmää. Ja bussi menee vasta aamulla kuudelta.” (siivooja)

”Joka aamu herään viideltä ja kymmenen maissa olen valmis. Menen kotiin, ja taas viideltä jatkan töitä. Kolmena päivänä viikossa tulen takaisin seitsemältä, muina päivinä tulen kello 12 yöllä.” (siivooja)

”Meitä ei ole olemassa, me olemme ylimäärää työmarkkinoilla. Olen työmarkkinoiden alapuolella, eri työmarkkinoilla. Olen hyödyllinen mutta merkityksetön. Olen hyödyllinen siinä mielessä, että he tarvitsevat jonkun siivoamaan ja olen siellä siivoamassa. Mutta sen suhteen kuinka merkityksellinen olet, miten sinuun suhtaudutaan siivoojana ihmiset eivät välitä paskaakaan sinusta, olet vain siellä siivoamassa ja sitten lähdet. Siinäpä se: hyödyllinen mutta merkityksetön.“ (opiskelija)

Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten lainaukset ovat Jukka Könösen väitöskirjasta Tilapäinen elämä, joustava työ.

Jukka Könösen koko haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 23. tammikuuta. Lue koko juttu näköislehdestä.