Kuntaliitto: ”Päivähoito ei voi toimia tavaratalon tavoin”
Kunnallisen päivähoidon rajaaminen osapäiväiseksi noin 5 000 lapselta on saanut aikaan lihavan riidan ja kuohuntaa sosiaalisessa mediassa.
Varhaiskasvatuslain uudistus on paraikaa eduskunnan ruodittavana, ja hallitus pohtii päivähoito-oikeuden rajaamista.
Lasten päivähoidon järjestäminen kuuluu kunnille. Kuntaliiton mukaan kansalaisten raivo on saanut suhteettomat mitat.
– Kyse on pienistä lapsista, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat vanhempainvapaalla hoitamassa perheen kuopusta. Muutos koskee myös niitä, jotka ovat kotihoidontuella kotona pienemmän lapsen kanssa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen sanoo.
Edelleen lakiin jää velvollisuus tarvittaessa järjestää lapselle kokoaikainen päivähoito, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona hoitamassa pienempää lasta.
Haataisen mukaan on hyvä, että esityksen mukaan päivähoidon rajaus ei koskisi työttöminä olevia vanhempia.
– Heidän pitää olla nopeasti käytettävissä työpaikan avautuessa, siksi lapsen kokoaikainen päivähoitopaikka on tarpeen.
Lapsen vai vanhempien oikeus?
Käytännössä lapsen subjektiivinen päivähoito on muuttunut vanhempien subjektiiviseksi oikeudeksi viedä lapset halutessaan päivähoitoon. Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen sanoo, että lapsen paras ei aina toteudu.
– Lapselle voisi olla parempi, että hän osallistuisi joka päivä muutaman tunnin päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen tavoitteet eivät toteudu, jos lapsi on mukana esimerkiksi vain kolmena päivänä viikossa.
Nyt vanhemmat käyttävät päivähoitoa pahimmillaan kuin tavarataloa. Tullaan, kun tarvitaan tai jos palvelua satutaan haluamaan. Se ei Lahtisen mukaan ole lapsen eikä veronmaksajien etu.
– Päivähoito joudutaan usein mitoittamaan kokopäiväisen hoidon mukaan, vaikka käyttäjiä ei olisi riittävästi.
Kuopiossa yritettiin rajata hoitopäivän pituutta osalla perheitä siten, että lapsi olisi pitänyt noutaa puoli neljään mennessä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan se oli lainvastaista.
Lahtinen toivoo, että uuteen varhaiskasvatuslakiin ei jäisi liiallisia rajoituksia.
Päivähoidon normituksesta lisämenoja
Päivähoidon ryhmäkokoja, tiloja, välineitä ja lasten ravintoa ollaan uudessa varhaiskasvatuslaissa määrittämässä niin tarkkaan, että se tietää kunnille lisämenoja.
Jonkinlaiset raamit on Kuntaliitonkin mukaan hyvä olla, mutta kunnille tulisi jättää harkintaa päivähoidon järjestämisessä.
Veroasteen nosto ei aina auta kuntaa
Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa luvattiin karsia kuntien tehtäviä ja niiden normituksia miljardin euron verran vuoteen 2017 mennessä.
Kuntaliiton mukaan suunta on päinvastainen. Peruspalvelujen toimintamenojen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 210 miljoonalla.
Veroasteen korotukset viime ja toissavuonna auttoivat kuntia kohentamaan talouttaan 570 miljoonalla. Veroasiantuntija Jukka Hakola huomauttaa, että kaikki kunnat eivät hyödy veroasteen nostosta yhtäläisesti.
Hakola ottaa esimerkiksi Siikaisten kunnan Pohjois-Satakunnassa. Sen veroaste on 21 prosenttia. Yhden prosenttiyksikön korotuksesta kunnalle jäisi vain 0,57 prosenttia verovähennysten takia.
– Olisi parempi, että ansiotulon verovähennykset voisi tehdä valtionverotuksessa. Kunnille jäisi enemmän pelivaraa taloutensa hoitamiseen, Hakola sanoo.
uutiskirje 
