Investointipaketti ja EKP:n toimet keskeisiä elvyttäjiä
Eurokriisistä toipuminen on hidasta, mutta Euroopan komissio arvioi kasvua koko Euroopan unionin alueelle.
– Kaikkien 28 jäsenmaan talous kasvaa tänä vuonna, jopa Suomen, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti tiistaina. Hän puhui Brysselissä järjestetyssä toimittajatapaamisessa.
Hänen mukaansa eurokriisistä toipuminen on hidasta. Investoinnit ovat jäissä ja julkisen sektorin rakennemuutos on useilla mailla vielä kesken.
Yhdeksi kasvun vauhdittajaksi Lahti mainitsee Kataisen valmisteleman investointipaketin, joka yritetään rahoittaa enimmäkseen yksityisillä varoilla veroeurojen sijasta.
Myös Euroopan keskuspankki EKP:n 60 miljardin kuukausittaisten velkakirjaostojen odotetaan vauhdittavan talouskasvua.
– EKP:n päätös on historiallinen. Ei niinkään keinoiltaan, vaan mittasuhteiltaan, Lahti toteaa.
Ranska ja Italia jarrumiehinä
Irlanti, Portugali, Espanja ja Kreikka ovat uudistaneet kovalla kädellä rakenteitaan selvitäkseen talousongelmistaan. Tämän vuoksi ne pitävät tilannetta epäreiluna, sillä Ranska ja Italia eivät ole tehneet tarpeellisia muutoksia.
– Ranska ja Italia jarruttavat muita euromaita ja estävät nopeamman kasvun, Lahti toteaa.
Komission selvityksen mukaan näissä maissa pelkästään rahalla elvyttäminen ei enää auta.
Myöskään Saksa ei ole ongelmaton. Vaikka sen talous on ylijäämäinen, sillä on velkaa 75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hälytysrajana pidetään, jos valtion velan osuus bkt:sta on 60 prosenttia.
Saksaan povataan prosentin talouskasvua. Sen talous hyötyisi myös rakennemuutoksesta ja investoinneista.
Komission näkökulmasta myöskään Suomi ei ole vielä tehnyt riittävästi rakennemuutoksia taloutensa vakauttamiseksi.
Kreikka kiinnostaa investoijia
Kreikan talous on kääntynyt nousuun tukilainojen ja sisäisten uudistuksien ansiosta. Vaihtotase on vahvistunut ja työllisyys noussut. Valtion velkaantuminen on kääntynyt laskuun.
Lahti arvioi Kreikan voivan olla tänä vuonna yksi EU:n nopeimmin kasvavista talouksista. Kreikalle on ennustettu lähes kolmen prosentin kasvua.
– Kreikka kiinnostaa investointikohteena, Lahti toteaa.
Esimerkkinä hän mainitsee Pireuksen sataman, joka kasvaa vauhdilla. Sataman pelastivat hallinnolliset uudistukset sekä kiinalaiset investoijat, jotka ostivat puolet satamasta.
Näistä valopilkuista huolimatta Kreikalla on vielä matkaa vakaaseen talouteen.
– Kreikalla on parantamisen varaa esimerkiksi verojen keräämisessä. Lisäksi Kreikalle on ehdotettu puolustusmenojen vähentämistä. Niihin se käyttää varojaan EU-maista eniten, Lahti toteaa.
EU vaatii Kreikkaa sitoutumaan uudistuksiin, jotta se ajan mittaan suoriutuisi veloistaan.
uutiskirje 
