Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Silvia Modig kritisoi hallituksen koulutuspolitiikkaa hallitusohjelman vastaiseksi. Hallitusohjelman tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Kauden aikana tehdyt leikkaukset koulutukseen kumuloituvat kuitenkin jo 1,7 miljardiin euroon, ja ovat täysin ristiriidassa tavoitteen kanssa, Modig sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona.
– Säästöt ulottuvat aina perusopetuksesta korkeakouluihin ja tutkimustoimintaan asti. Vaaditut säästöt vaarantavat koulutuksen laadun ja tasa-arvoisen saatavuuden. Kuten useat asiantuntijat ovat todenneet, olemme tiellä jolla koulutus ja oppimiserot kasvavat ja vanhempien varallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiin yhä enemmän, sanoi Modig.
Välikysymyksessä koulutusleikkauksista on mukana koko oppositio.
Silvia Modigin mukaan keskeinen ongelma on lisääntyvien rakenteellisten uudistuksien ja säästölakien päällekkäisyys. Esityksiä yhdistää ja kuvaa puutteellinen arviointi vaikutuksista koulutuksen laatuun ja saatavuuteen sekä ristiriita muiden hallituksen tavoitteiden, kuten nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen, kanssa.
Syntyy hyvinvointivelkaa
Modig on erityisen huolissaan siitä, että leikkaukset syventävät alueellisia koulutuseroja.
– Eri koulujen ja kuntien väliset koulutuserot johtavat koulushoppailuun ja koulutuksen periytymiseen. Vanhempien koulutustaso vaikuttaa siihen, valitaanko lähikoulu vai kouluerojen kasvaessa kauempana sijaitseva paremmin varusteltu, pienempiä ryhmäkokoja ja parempaa opinto-ohjausta tarjoava koulu, Modig kiteytti.
Hänen mielestään leikkaaminen koulutuksesta siirtää velkaa tuleville sukupolville ja luo sellaisen hyvinvoinnin kestävyysvajeen, jota ei enää rahalla voi korjata.
– Kaikki koulutukseen ja opetukseen tehdyt investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Tehdyillä päätöksillä heikennämme mahdollisuuksiamme selvitä tulevaisuuden haasteista. Hallitus vie toiminnallaan edellytyksiä Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmien ratkaisemiselta.
”Kehitetty enemmän kuin aikoihin”
Välikysymykseen vastannut opetusministeri Krista Kiuru kiisti kaiken. Hänen mukaansa tällä hallituskaudella koulutusta on sisällöllisesti kehitetty enemmän kuin pitkään aikaan. Koulutusjärjestelmän lisäksi hallitus joutuu kuitenkin kantamaan vastuuta myös kansantaloudesta.
– Kuntatalouden kestävyysvajeesta johtuen päätettiin vähentää myös kuntien tehtäviä. Tämän takia jouduttiin tekemään sopeuttamispäätöksiä myös koulutukseen. Suurin kuntatehtävien vähennys koskee lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellista uudistusta. Valtiontalouden kehyksissä tehtyjen päätösten mukaan siitä tulee noin 260 miljoonan euron säästö, Kiuru sanoi viitaten budjettiriihessä elokuussa 2013 tehtyyn päätökseen.
”Ainoa päätös joka pysyy”
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi keskiviikkona nykyisen hallituksen pyörtävän kaikki muut päätöksensä paitsi koulutusta koskevat jättileikkaukset.
– Onko todella niin, että koulutuksesta leikataan siksi, että seuraukset näkyvät viiveellä, hän kysyi.
Akava on huolestunut siitä, miten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevat lait etenevät. Lakiesitykset ovat valiokuntakäsittelyssä.
– Kenelläkään ei tunnu olevan näkemystä, mistä 260 miljoonaa euroa irrotetaan vuonna 2017. Rahoituslaki on sekava perustuslakivaliokunnankin mielestä ja sen vaikutukset ovat epäselvät, Fjäder muistutti.
Välikysymyksen mukaan päättyvällä vaalikaudella koulutukseen on kohdistettu kumulatiivisesti 1, 7 miljardin euron leikkaukset. Ne ovat johtaneet koulujen ja oppilaitosten sulkemiseen, aloituspaikkojen vähentämiseen, koulutuksen laadusta tinkimiseen ja tutkimukseen osoitettujen voimavarojen pienenemiseen.
lehti 