Kokoomus ja SDP ovat eri mieltä siitä, toteutuuko Helsingin alle suunniteltu Pisararata. Hanketta ajaneen valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan hanke romahtaa, koska siitä ei saada eduskunnan budjettipäätöstä. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä se kuitenkin etenee oikeassa järjestyksessä.
Hallitus päätti tiistaina ylimääräisessä istunnossaan hakea hankkeeseen EU:lta TEN-T –tukea. Seuraavaksi se Stubbin mukaan sisällytetään hallituksen tekniseen menokehykseen maaliskuussa. Hankkeelle on varattu 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa. Neuvottelut kuntien kanssa hankkeen rahoituksesta jatkuvat. Itse radan rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna 2016, Stubb kertoi.
SDP:n kansanedustajat haukkuivat tiistaina kokoomuksen Helsingin seudun hylkäämisestä. Pisaraa vastustaneessa keskustassa taas oltiin tyytyväisiä ja vaadittiin pääradan laittamista kuntoon.
”Hävyttömintä miesmuistiin”
SAK:n liikenne- ja asuntopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen pitää Pisaran kaatamista kokoomukselta kovana tekona.
Valtio on sopinut pääkaupunkiseudun kuntien kanssa, että infrainvestointien vastapainoksi kunnat kasvattavat asuntotuotantoaan 25 prosentilla eli noin 3 000 asunnolla vuodessa. Investoijien päätökset vaikuttavat siihen, lähtevätkö isot asuntorakentamishankkeet liikkeelle ja kaavoittavatko kunnat riittävästi maata asuntotuotantoon raiteiden ympäristöön, mutta Hievasen mukaan poukkoilu tekee investoijat entistä varovaisemmiksi.
Hän viittaa Pellervon taloustutkimuksen PTT:n arvioon, jonka mukaan miljoonan investointi liikenteeseen tuuppaa asuntorakentamista eteenpäin 34 miljoonalla. Ratainvestoinnit metropolialueella tukevat asuntorakentamista, kaupunkikehitystä ja Suomen talouden kasvua.
”Espoo sai sovitun Länsimetron jatkeen, mutta Helsinki jätetään nuolemaan näppejään. Suomen pääkaupunkia ei ole valtion taholta kohdeltu näin hävyttömästi miesmuistiin”, Hievanen kirjoittaa SAK:n blogissa.
Hän jatkaa valtion uskottavuuden pääkaupunkiseudun kuntien sopimuskumppanina olevan jatkossa nolla eikä EU:kaan suhtaudu Suomen hakemukseen vakavasti, koska siitä ei ole päätöstä lisäbudjetissa.
”Pisara on kasvuhanke”
Hievasen mukaan Pisara on enemmän kuin liikennehanke, se on kasvuhanke, koska työvoiman parempi liikkuvuus lisää talouden mahdollisuutta tuottaa enemmän.
Pisaran rakentamisessa Hievanen pitää olennaisena junien aikatauluvarmuutta. Helsingin ratapihalla junien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 40 prosenttia ja lähiliikenteestä junia on jouduttu vähentämään häiriöherkkyyden vuoksi. Pisararata parantaisi kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä, kun rata- ja laiturikapasiteettia vapautuu ja talviset ongelmat vähenevät radan siirtyessä tunneliin.
Pisararadan kustannusarvio on vuoden 2020 kustannustasolla 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista on 80 prosenttia.
”Junaliikennettä kehitettävä kokonaisuutena”
Hallitus päätti tiistaina toteuttaa Helsingin ratapihan parantamishankkeen eli ns. Helra-projektin. Helsingin ratapihan toiminnalliseen parantamiseen haetaan 3 miljoonaa euroa tukea suunnitteluun ja 10,8 miljoonaa euroa rakentamiseen. Helsingin ratapihan raiteistomallia monipuolistetaan ja lisätään opastinportaita kaupunkiraiteille. Samalla lisätään kapasiteettia ja vähennetään häiriöherkkyyttä.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) on erittäin tyytyväinen siihen, että Helsingin ratapihan toiminnallisuutta parannetaan.
– Helsingin ratapihan parantaminen on aivan välttämätöntä koko Suomen junaliikenteen kehittämisen kannalta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus katsoo junaliikennettä nyt kokonaisuutena. Olen koko syksyn tuonut esiin sen tosiasian, että Pisararata ei yksistään ratkaise Helsingin seudun junaliikenteen ongelmia, vaan siitä saadaan paras hyöty irti yhdessä muiden ratahankkeiden kanssa, toteaa Risikko.
TEN-T-tukea hallitus hakee myös Keski-Pasilan läntisen lisäraiteen suunnitteluun ja rakentamiseen, Pasila–Riihimäki-rataosan ensimmäisen vaiheen ja Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen sekä Vuosaaren meriväylän suunnitteluun.
uutiskirje 
