TEAMin vasemmisto ajaa avoimuutta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

TEAMin liittokokouksen paikkoja tavoittelee kaksi vaaliliittoa. Niistä Vasemmistoryhmällä on 171 ehdokasta yhdellätoista eri sopimusalalla. Kahdelle sopimusalalle ei saatu ehdokkaita. Demareilla on täydet listat.

Suuria eroja edunvalvontaan liittyvissä päälinjoissa ei vasemmisto- ja demariryhmän välillä löydy, yksityiskohdissa niitä onkin sitten jo enemmän. Vasemmistoryhmää vetävän TEAMin kehittämispäällikkö Hannu Siltalan mukaan hänen ryhmänsä korostaan sitä, että muutos on mahdollinen. Demariryhmä haluaa entisen vastuulliseksi nimeämänsä linjan jatkuvan.

– Me haluamme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon.

Avoimuuden pitäisi näkyä jo päätösten valmisteluvaiheessa. Asioita pitäisi käsitellä niin, että liiton valtuustolla, hallituksella, jaostoilla ja luottamusmiehillä olisi hyvissä ajoin tietoa, jolloin asioihin voitaisiin ottaa kantaa varhain, eikä sitten tulisi loppuvaiheessa yllätyksiä.

– Me emme tee ryhmäpäätöksiä, vaikka asioista ryhmässä keskustellaankin. Jokainen tekee päätöksensä itsenäisesti keskustelun pohjalta. Ryhmän kokouksissa ei juntata.

Ryhdikästä toimintaa

Siltala palaa helmikuun alussa keskeytyneisiin työmarkkinaosapuolten väliseen pelisääntövääntöön, jossa ay-liike hänen mukaansa toimi ryhdikkäästi torjuessaan työnantajien tyrmäysiskut.

– En muista, koska olisin viimeksi lähtenyt niin hyvillä mielin SAK:n hallituksen kokouksesta. Yksikään ei ollut sitä työnantajien paperia hyväksymässä.

– Se ei olisikaan tuonut käytännössä muuta kuin heikennyksiä esimerkiksi lakko-oikeuksiin ja luottamusmiesten asemaan.

Siltalalle jäi sellainen tunne, että EK ei ollut edes valmis neuvottelemaan siitä, miksi ”laittomia lakkoja” tai muita konflikteja syntyy – eikä puhettakaan ennaltaehkäisevistä keinoista.

Sanktiot työnantajillekin

– Me emme hyväksy sopimusheikennyksiä. Sopimusten yleissitovuudesta on pidettävä kiinni.

Siltala arvelee, että Suomen työmarkkinoilla on vuosittain tuhansia tapauksia, joissa luottamusmiehet, työehtosihteerit ja lakimiehet tappelevat työnantajan erilaisia rikkomuksia vastaan niin liittotasolla kuin paikallisesti.

– Siinä kupissa joku sata” laitonta lakkoa” tai vastaavaa on h-vetin pieni määrä.

– Työantajillekin pitäisi saada tiukat sanktiot, jotta myös he toimisivat määräysten ja sopimusten mukaisesti. Työnantajien paperissa tällaisista ei löytynyt vihjaustaan.

Suojaa luottamusmiehille

Siltalan mukaan nyt pitäisi kiinnittää erityinen huomio luottamusmiesten asemaan ja oikeuksiin. Siihen liiton vasemmistoryhmä haluaa panostaa. Huomiota on kiinnitettävä myös luottamusmiesten työhyvinvointiin ja jaksamiseen.

– Jos paikallisesti ryhtyy edunvalvojaksi, voi työnantaja antaa suhteellisen helposti kenkää. Miten voi ylipäätään käydä turvallisesti neuvotteluja, jos voidaan helposti erottaa tai antaa joitakin muita sanktioita?

– Pääluottamusmiehellä pitäisi olla lähes absoluuttinen irtisanomissuoja. Poikkeuksia olisivat tietysti tilanteet, joissa on selvä purkuperuste.

Siltala kummeksuu työnantajien vaatimuksia paikallisen sopimuksen lisäämistä niin, jolloin yrityksissä voitaisiin neuvotella tessien huononnuksista.

– Miten luottamusmies siinä tilanteessa voi tasavertaisesti neuvotella, jos on päällä sanktiouhka ja luottamusmiehestä pääsee eroon vaikka rahalla. Sellainen asetelma ei ole tasapuolinen. Työpaikoille pitäisi saada kunnon suojat neuvottelujärjestelmään.

Lisää väkeä ay-toimintaan

Vasemmiston vaaliliitossa on runsaasti myös sitoutumattomia ehdokkaita.

– He haluavat olla mukana aktiivisesti nimenomaan ay-toiminnassa, mutta eivät ole halunneet ottaa puolueen jäsenkirjaa.

Siltala toteaa, että ylipäätään kahden työväenpuolueen suojaksi tehdyt linnakerakenteet alkavat olla tiensä päässä.

– Me uskallamme sen sanoa. Eihän se ole demokraattista, että muilla kuin toimisto-organisaatiot omaavilla puolueilla ei ole käytännössä mahdollisuutta osallistua vaaleihin. Vaalijärjestys pitää viime kädessä huolen siitä, että jaolle pääsevät vain ne, jotka pystyvät keräämään ehdokkaille riittävästi kannattajia.

– Tämmöinen vaalijärjestys on yliraskas ja aikansa elänyt. Me näemme moniarvoisuutena, että muitakin tulisi mukaan. Tällainen bunkkerointi on kai jäänne SAK:n eheytymisen ajalta, jolloin kaksi työväenpuoluetta varmisti asemiaan toisiaan vastaan ja samalla oli estämässä muiden mukaantulon.

– Tällainen vaalijärjestys pitäisi romuttaa, jos halutaan puhua demokratiasta. Jäsenillä pitää olla mahdollisuus päästä mahdollisimman helposti ehdolle. Näin voitaisiin saada mukaan myös uusia ihmisiä kiinnostumaan ay-liikkeestä.