Työmarkkinajärjestöjen johtajat suhtautuvat myönteisen odottavasti keskustan piiristä esitettyyn yhteistyötarjoukseen Suomen nostamiseksi suosta eduskuntavaalien jälkeen.
– Kuulostaa lupaavalta, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto on valmis kilpailukykyä ja työllisyyttä parantaviin toimiin ja pitää niitä välttämättöminä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on esittänyt kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavaa yhteiskuntasopimusta. Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävä yhteiskuntasopimus kuuluu hänen mielestään tulevan pääministerin ja hallituksen ensimmäisiin tehtäviin.
Tiilikainen sanoo, ettei ole ajatuksineen yksin, vaan ne vastaavat puolueen ja eduskuntaryhmän linjauksia.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on valmis viemään hallituksen talouspolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa samaan suuntaan.
– Se on järkevää, jos haluaan pidempää näkymää tulevaisuuteen. SAK on avoin tällaisille keskusteluille.
Lylyn mukaan pitää vähintäänkin käyttää hyväksi työllisyys- ja kasvusopimukseen kirjattu yhden vuoden jatkomahdollisuus.
Neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta käynnistyvät touko – kesäkuussa. Siinä yhteydessä selviää neuvotellaanko jostakin pidemmästä työmarkkinasopimuksesta.
– Luulen, että hallitusneuvottelujen yhteydessä toukokuun mittaan saadaan jo viitteitä hallituksen odotuksista työmarkkinajärjestöjen suhteen.
”Työrauhaneuvottelut yhä auki”
EK:n Häkämies pitää olennaisena mahdollisen ”yhteiskuntasopimuksen” sisältöä. Palkkaratkaisuissa on hänen mielestään syytä edetä tehtyjen sopimusten mukaan.
Työllisyys ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta EK on valmis neuvottelemaan, jos ”yhdessä ymmärretään, että palkankorotusvara on olematon”.
Häkämies muistuttaa, että työllisyys- ja kasvusopimuksen työmarkkinoiden pelisääntöjä koskeva kohta on yhä auki.
– Vielä on aikaa saada työrauhaa parantava sopimus aikaiseksi. Haluamme, että työllisyys- ja kasvusopimuksen keskeiset kohdat toteutetaan.
”Yhteiskuntasopimus” pitää sisällään ajatuksen keskitetystä työmarkkinapolitiikasta, joka kytketään hallituksen talouspolitiikkaan.
Häkämies muistuttaa, että EK:n ykköstavoite on yrityskohtaisuuden lisääminen sopimuspolitiikassa.
Ulos kriisistä
STTK:n Palola kannattaa istumista yhteiseen pöytään talous- ja työllisyysongelmien ratkaisemiseksi.
– Talous- ja finanssipolitiikan sekä veroratkaisujen ja palkkaratkaisujen yhteensovittamisella saadaan paras lopputulos.
Palola pitää tärkeänä, että hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on hyvä keskusteluvälit hallituksen koostumuksesta riippumatta.
Hallitukselta Palola odottaa, että työmarkkinoihin liittyviä rakenteellisia uudistuksia valmistellaan kolmikannassa.
– Toivon, että uskotaan kolmikantaan ja konsensukseen. Se on ainoa tie ulos kriisistä.
lehti 